Jee, uusi viikonloppu ja jee, taas yksi tuttu auto kurvaa lauantaina iltapäivästä pihaan ja JEE, taas Penni ja Hekla ilmestyivät meidän takapihalle! Vierailukaksikko sai ensin verrytellä omia jäseniään pihalla ihan vaan kahdestaan, ja Nemi käytti tämän ajan sisällä, tehokkaasti ravaten väliä sohva – takapihan ovi – ”viu-viu-viu!!”  – sohva.

Pieni Hekla oli juuri loppuviikosta tölväissyt jalkaansa, joten nyt juoksuleikit Nemin kanssa oli tältä viikonlopulta kielletty. Kaksikko keksi kyllä sisällä monta kivaa leikkiä – niin kivaa, että aina määrätyin väliajoin piti puhaltaa peliä poikki ja pyytää komentaa kaksikkoa vähän rauhoittumaan.

Kähjä-kähjä-kähjä…

Nemin leikkitapa pennun kanssa sisätiloissa on ihanaa katsottavaa. Nemi on pitkämielinen ja sietää kakaralta monennäköistä leikkiä, touhua, tassuilla lyöntiä, poskista ja korvista repimistä, ylitsekiipeämistä ja vaikka mitä muuta! Nemi myös innostuu ja syttyy leikkeihin todella innokkaasti (onhan se itsekin ihan kakarakoira vielä), mutta hienosti myös se – tai no, nuo kaikki, – malttaa asettua aloilleen niin vaadittaessa.

Pennin kanssa Nemi pääsi rallattelemaan pihalla ihan urakalla. Penni on tosiaan tainnut nyt todeta Nemin olevan riittävän aikuismaista seuraa ja täten kelpaavan Pennille juoksukaveriksi, ja pihajuoksentelut olivatkin näin ulkopuolisenkin silmin vaan niin hauskaa ja ihanaa katsottavaa!

…Nooh, tiivistetääs tämä riemu yhteen otokseen:

Ja sen aikaa, kun isot rallasivat pihalla, joutui siis eräs pieni sininen olemaan paitsiossa sisätiloissa. Raviura oli tismalleen sama kuin Nemillä: sohva ”viu-viu” – takapihan ovi – ”huooooh” – sohva ”nyyh-piip”. Minulla oli aivan äärimmäisen hauskaa seuratessa pienen koiran Suurta Huolestuneisuutta, ja levottomasta ravaamisesta muodostui kuvasarja nimeltään ”15 Eri Asentoa Olla Huolissaan sohvalla”. Kasnäin:

Kollaasit ovat Niinan käsialaa.

Kiitos taas vierailusta – vaikka nyt saatiinkin päätökseen projekti, jonka vuoksi Niina on meillä viikonloppujaan viettänyt,  – saa meille silti tulla kyläilemään! 🙂