suru

Tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Nemi joutui lähtemään. Olen edelleen aivan surun ja ikävän murtama. Minulla on hyvin usein mustaa tyttöäni niin kova ikävä, että vain itkettää. Olen joutunut […]

Nemin epilogi

Kun uudenvuoden aattona veimme Nemin viimeiselle matkalle, oli päätökseni selkeä siitä, että koira laitetaan patologin avattavaksi ja tutkittavaksi. Löytyisikö koirasta jotakin, mikä voisi selittää kaiken tapahtuneen? Olin hyvin epäilevällä kannalla […]

Luopumisen vaikeudesta ja sen opettavaisuudesta

Nyt tulee teksti, jota olen kirjoittanut pitkään. Punainen lanka saattaa katketa – pahoittelen siis tajunnanvirtaa, mutta ajatukset ja tunteet ovat todellisia, joten paikoitellen ehkä myös sekavia. Nemin poismenosta on nyt […]

Nemi tuli kotiin

Nemi tuli eilen kotiin. </3Tuhkat jäävät odottelemaan kesää, jonka jälkeen ne siirretään pihamaalle vahvistamaan jonkin kasvin, puun tai pensaan kasvua. Ystävämme Anna teki Nemistä taideteoksen. Kuvasta tilattiin välittömästi taulu seinälle. […]

Nemille

Niin. Miten tämän tekstin voi aloittaa, saatika lopettaa. Eikä siihen välillekään ole mitään oikeita sanoja. Nemi on poissa. Tapaninpäivän jälkeiset vuorokaudet ovat olleet silkkaa elävältä raastettua tuskaa. Tehtyäni elämäni raskaimman […]

Pimeä puoli

Nemi on ollut maailman ihanin pieni halinallekoira. Kiltti, helppo, nöyrä ja kuuliainen. Sille ei ole tarvinnut kertoa kuin kerran, miten asiat pitää tehdä ja se on ollut vaan ”okei, näin […]

Dannylle

Meitä on kohdannut järkyttävä uutinen. Danny on poissa. Lauantaina Dannylla todettiin edellispäivänä oireilemaan alkanut keuhkoinfektio, joka nopeasta hoidon aloituksesta huolimatta oli ehtinyt vaikuttaa sydämeen ja munuaisiin. Sairastuminen ja oireet etenivät […]