Matkaan l\u00e4hdettiin sunnuntaiaamuna 8. p\u00e4iv\u00e4 hein\u00e4kuuta 2018. Ensimm\u00e4inen etappi oli Luum\u00e4ell\u00e4 Kahvi-Pakarissa, jossa otettiin autokulkueeseen mukaan pari autollista yst\u00e4vi\u00e4: Katja ja Jani ja heid\u00e4n nelitassunsa Hemppa, Late ja Iisa, sek\u00e4 Niina, Penni ja uusin laajennetun laumamme tulokas, Hekla! V\u00e4h\u00e4n kahvia ja ev\u00e4st\u00e4 naamaan ja matka kohti Lieksaa, jossa meit\u00e4 odotti \u2013 noin vajaan kuuden tunnin matkustamisen p\u00e4\u00e4tteeksi – Pielisen rannalla pieni punainen m\u00f6kki.<\/p>\n
M\u00f6kill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 laajennettu laumamme alkoi muodostaa j\u00e4rjestyst\u00e4 ja yhteisi\u00e4 toimintapoja, jotka my\u00f6s rutiineiksi asti ehtiv\u00e4t viikossa muodostua. Parin p\u00e4iv\u00e4n py\u00f6rimisen j\u00e4lkeen jokaiselle l\u00f6ytyi oma paikka, miss\u00e4 rauhoittua. Nemi ja Hemppa touhusivat kesken\u00e4\u00e4n maltillisesti. Nemi teki Hempalle selv\u00e4ksi, ett\u00e4 m\u00f6kin ainoa sohva on H\u00c4NEN eik\u00e4 Hemppa mahtuisi siihen yht\u00e4 aikaa. (Late ja Iisa-whippetit kuulemma mahtuisivat. Ja no onneksi Hemppakin p\u00e4\u00e4si omalla ajallaan sohvalle. :))\u00a0 Iisa ja Late hoitivat hyttysten ja paarmojen mets\u00e4st\u00e4misen ja sy\u00f6misen. Muutoin molemmat v\u00e4isteliv\u00e4t taidokkaasti isoja koiria ja poimivat my\u00f6s p\u00f6yd\u00e4n alta kaikki herkut, joihin muut koirat eiv\u00e4t ylt\u00e4neet. Hekla.. No, Hekla keskittyi kiusaamaan ja hainhammastelemaan kaikkien koirien kanssa, kohteinaan erityisesti Iisa ja Nemi. Jostain kumman syyst\u00e4 pikkupentu joutui aika usein j\u00e4\u00e4hylle portin taakse\u2026 Penni-Justiina vanhimpana doggina tyytyi komentamaan kakaroita, jos (kun) leikkiminen yltyi liian rajuksi.<\/p>\n “Hemppa ei saa t\u00e4nne tulla. Mutta hippi\u00e4iset saa. T. Nemi”<\/p>\n Nemi ja Hekla l\u00f6ysiv\u00e4t yhteisen s\u00e4velen heti! Oli ihanaa katsoa oman koiran toimintaa, kun pikkukakara kiipeili p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja haastoi leikkim\u00e4\u00e4n ja hainhammastelemaan. Tarvittaessa Nemi komensi kakaraa \u00e4\u00e4nin ja elein \u2013 ennen kuin Penni tuli paikalle ja komensi my\u00f6s Nemin hiljenem\u00e4\u00e4n. Mutta voi miten hienoa koirien elekielt\u00e4 ja hauskaa katsottavaa!<\/p>\n Riehupetteri, Pikkumusta ja Penni-Justiina yleiseksi leikkipaikaksi muodostuneella sohvalla.<\/p>\n Maanantaina 9.7.<\/strong> aloitettiin kansallispuistojen valloitusturnee Tiilikkaj\u00e4rvelt\u00e4<\/strong>! T\u00e4m\u00e4 k\u00e4vely oli 12-viikkoisen Heklan ihkaensimm\u00e4inen vaellus. \ud83d\ude42 Pienen tovin koko konkkaronkka k\u00e4velimme yht\u00e4 matkaa, mutta pian pikku-Heklan ja Niinan reitti erkani meist\u00e4 muista suoraan Kosevan nuotiopaikalle. Me muut jatkoimme matkaa v\u00e4h\u00e4n eri suuntaan ja pidensimme n\u00e4in lenkki\u00e4mme yhteens\u00e4 noin 8 kilometrin pituiseksi. Mikkokin p\u00e4\u00e4si kokeilemaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa koiran kanssa kulkemista, kun Penni + talutusvy\u00f6 -yhdistelm\u00e4 lyk\u00e4ttiin h\u00e4nelle.<\/p>\n Pohjoisniemen k\u00e4rki venyi pitk\u00e4lle Tiilikkaj\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n Reissaajia eest\u00e4 ja takaa<\/p>\n <\/p>\n Taukopaikalle p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme keitimme nokipannukahvit ja nautiskelimme kahvin kanssa itse tehdyt valkosuklaa-lakritsi-vadelmat\u00e4ytteiset cookiet. Nam! <3<\/p>\n Taukopaikan ev\u00e4\u00e4mme ja jonkun muun edellinen ev\u00e4s. \ud83d\ude00 Ei vaan, aika kunnioitettava on tuo hauen hammaskalusto!<\/p>\n Taukoa suunniteltiin pidett\u00e4v\u00e4ksi sen verran, ett\u00e4 pieni pentu lep\u00e4isi sopivasti ja jaksaisi taivaltaa saman reitin takaisin. Toiminnant\u00e4yteinen Hekla-neiti ei tainnut lev\u00e4t\u00e4 silm\u00e4yst\u00e4k\u00e4\u00e4n, vaan t\u00f6h\u00f6tti menem\u00e4\u00e4n ymp\u00e4riins\u00e4 milloin puruluuta j\u00e4yst\u00e4en, k\u00e4pyj\u00e4 hamuten, kuoppaa kaivaen tai muuten vaan touhuten. Kun Hekla oli riitt\u00e4v\u00e4sti lev<\/span>\u00a0 Kun tauko todettiin vietetyksi, palattiin suorinta reitti\u00e4 takaisin autolle.<\/p>\n Mukavasti alkanut loma oikein ihanassa ulkoilus\u00e4\u00e4ss\u00e4!<\/p>\n <\/p>\n Tiistaina 10.7.<\/strong> suunnistimme Ruunaan kansallispuistoon<\/strong>. Niina innostutti meit\u00e4 l\u00e4htem\u00e4\u00e4n koskenlaskuun, ja yllytyshulluiksi osoittautuivat Mikko sek\u00e4 min\u00e4. \ud83d\ude00<\/p>\n Ihan SUPERHAUSKAA! Koskenlasku tehtiin kumiveneell\u00e4 ja noin kymmenen kilometrin matkaan mahtui yhteens\u00e4 nelj\u00e4 koskea (Neitikoski, Kattilakoski, Murrookoski ja Siikakoski) sek\u00e4 mahdollisuus uida koskissa ja virroissa. Heti ensimm\u00e4isen\u00e4 Neitikoski veti luulot pois kastelemalla kunnon p\u00e4rsk\u00e4ytyksill\u00e4 koko lautan. Murrookoskessa lauttaohjaajamme Rauni laittoi koko lautan py\u00f6r\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n 360 astetta “akselinsa” ymp\u00e4ri, ennen kuin kuohuista jatkettiin alavirtaan. Kaikki lauttamatkustajat kiljuivat ja nauroivat riemusta!<\/p>\n Aivan \u00e4lytt\u00f6m\u00e4n hauska kokemus, vaikka my\u00f6nn\u00e4nkin olevani maakrapu. Kun aloimme l\u00e4hesty\u00e4 vedess\u00e4 Neitikoskea ja tajusin, ett\u00e4 tuonne kuohuihin kohta sukelletaan, niin kyll\u00e4 sit\u00e4 hetken aikaa kaikui p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 (n\u00e4tisti ilmaistuna) \u201dei samperi \u2013 ei samperi \u2013 ei samperi\u2026!\u201d\u2026 Mutta kauhu muuttuikin iloksi ja riemuksi siit\u00e4, miten hauskaa homma oli! Eli pelkonsa kannattaa ylitt\u00e4\u00e4 ja kokeilla jotain uutta!! \ud83d\ude00<\/p>\n The moment before the spash!<\/em> Koko sukellus tallentui GoProlle. \ud83d\ude42<\/p>\n Koskenlasku olikin sen p\u00e4iv\u00e4n merkitt\u00e4vin kokemus, sill\u00e4 laskupaikan j\u00e4lkeen k\u00e4ytiin vain pienell\u00e4 k\u00e4velyll\u00e4 Neitikosken rannalla<\/strong>. Pieni k\u00e4psyttely laiturinomaisella polulla oli kaunis.<\/p>\n Niin, tuolla koskissa vain hetke\u00e4 aiemmin melottiin! Ei se n\u00e4yt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n niin kauhistuttavalta kuvasta katsottuna saati edes liven\u00e4 tuosta laiturilta, kuin suoraan veden tasosta parin metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u2026 \ud83d\ude00<\/p>\n <\/p>\n Keskiviikon 11.7.<\/strong> kohteenamme oli Kontiolahdella sijaitseva Kolvananuuron luonnonsuojelualue<\/strong>. Kolvananuuro on jyrkk\u00e4reunainen rotkolaakso. Polku l\u00e4hti mutkittelemaan rehev\u00e4ss\u00e4 maastossa, ja ennen kuin ehdittiin tajuta, seisoimme melko pystysuoran rinteen yl\u00e4laidassa. M\u00e4keen oli kiinnitetty kulun helpottamiseksi k\u00f6ysi\u00e4kin, kertonee jotain rinteen jyrkkyydest\u00e4.<\/p>\n Uuron ymp\u00e4ri kulkee useamman kilometrin pituinen polku, mutta meid\u00e4n reittimme oli v\u00e4h\u00e4n lyhempi t\u00e4ll\u00e4 kertaa ja kohdistui noin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijainneelle Koirinlammen taukopaikalle. Minua alkoi kuitenkin kiinnostaa alueen kehutut maastot ja maisemat, joten min\u00e4, Mikko ja Nemi l\u00e4hdimme kolmestaan tutkimaan rotkon pohjalla kulkevaa reitti\u00e4, kun muut k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kohti parkkipaikkaa.<\/p>\n Emme k\u00e4velleet suuntaansa kuin muutaman sata metri\u00e4, kun reittimme eli rotkon pohja muuttui mets\u00e4isest\u00e4 ja juurakkoisesta polusta laajaksi kivikoksi. Tarkoitan siis isoja kivenj\u00e4rk\u00e4leit\u00e4, joita pitkin piti hyppi\u00e4 ja kiivet\u00e4, jos halusi edet\u00e4 reitill\u00e4. Niiden ylitt\u00e4minen vaatii kuivallakin s\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarkkuutta ja keskittymist\u00e4, tai sitten minulla on vaan huono tasapaino\u2026 \ud83d\ude09 Kuitenkin, ensimm\u00e4iseksi p\u00e4\u00e4tin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 Nemin vapaaksi; se saisi etsi\u00e4 itse turvallisimman reitin emmek\u00e4 me toimisi toistemme riippakivin\u00e4 sopivia askeleita etsiess\u00e4. Ja voi ett\u00e4 olin ylpe\u00e4<\/em> omasta mustasta vuorigasellistani! Se kiipeili ja hyppelehti kivikossa kuin vanha tekij\u00e4, samalla kun se joutui koko ajan miettim\u00e4\u00e4n ja hakemaan itselleen turvallisinta reitti\u00e4. Pari kertaa se huojui hankalissa paikoissa ja kynsineen, varpaineen raapi reitti\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in, ja onnistui t\u00e4ydellisesti! Aivan upea suoritus t\u00e4lt\u00e4 pikkumustalta! Olin niin ylpe\u00e4 lapsukaisesta! Ei todellakaan ole mennyt meid\u00e4n kiipee!-harjoitukset<\/a> hukkaan! \ud83d\ude42<\/p>\n Aika mahtava maisema uuron, eli rotkon, pohjalla.<\/p>\n Koska reitti oli hippasen haastava (huom: ei liian, en olisi itse\u00e4ni tai koiraani vaarantanut, jos olisi ollut liian vaikeaa tai vaarallista), emme kulkeneet kivikossa kuin satakunta metri\u00e4 \u2013 meid\u00e4n olisi kuitenkin palattava samaa reitti\u00e4 takaisin autoille, jossa meit\u00e4 odotettiin. Niinp\u00e4 hyppelehdimme takaisin, p\u00e4\u00e4simme kiipe\u00e4m\u00e4\u00e4n m\u00e4enrinteet yl\u00f6s ja palasimme autoille yht\u00e4 kokemusta rikkaampana ja varmalla ajatuksella siit\u00e4, ett\u00e4 jos t\u00e4nne nurkille viel\u00e4 uudestaan eksyt\u00e4\u00e4n, niin halutaan kyll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 Kolvananuuron kierros kokonaan l\u00e4pi!<\/p>\n Kuva: Matti Pihlatie, luontoon.fi<\/p>\n Kolvananuurosta siirryimme viel\u00e4 Ilomantsin puolelle Petkelj\u00e4rven kansallispuistoon<\/strong>. Siell\u00e4 l\u00e4hdimme astelemaan Kurjenpolkua pitkin, kun taas osassa matkaa porukkamme hajaantui. Hekla ja Hemppa palasivat takaisin autolle; min\u00e4 nappasin k\u00e4siini Pennin ohjakset ja Mikko sek\u00e4 Jani ja hipit (=whippetit) l\u00e4htiv\u00e4t kanssani kulkemaan viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pitemm\u00e4lle reitill\u00e4. Harjuinen maisema oli todella kaunis ja taas sellainen p\u00e4tk\u00e4, miss\u00e4 en ole koskaan ennen kulkenut. Kapeimmillaan harju ei ollut kovin paljoa itse polkua leve\u00e4mpi, ennen kuin se l\u00e4hti laskeutumaan jyrk\u00e4sti toisella puolella Kaitaj\u00e4rveen, toisella Valkiaj\u00e4rveen.<\/p>\n Tikoilla on ollut SM-ottelut t\u00e4m\u00e4n kelon kimpussa\u2026 Kuva: Jani<\/p>\n K\u00e4vely Nemin ja Pennin kanssa sujui hienosti. Tyt\u00f6t kuuntelivat hienosti ohjeitani ja yhteinen askellaji ja vauhti l\u00f6ytyi nopeasti. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4sin tekem\u00e4\u00e4n my\u00f6s koiraohituksen: molemmissa k\u00e4siss\u00e4 noin 60 kiloa tanskandoggia, joista sit\u00e4 mustemman v\u00e4rist\u00e4 alkoi kakaroittaa ja se meinasi l\u00e4hte\u00e4 pomppimaan. \u201dNemi EI! MENN\u00c4\u00c4N! Penni, yhdess\u00e4! MENN\u00c4\u00c4N! Kakara et keuli nyt!\u201d …Haluaisin uskotella itselleni, ett\u00e4 ohitettava koirakko uskoi ett\u00e4 tilanne on t\u00e4ysin hallinnassani \ud83d\ude00\u00a0No kyll\u00e4 se nyt oikeasti oli, mutta hetken tuli otettua pari ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tanssiaskelta ennen kuin ohitus alkoi taas sujua sutjakkaasti. \ud83d\ude42<\/p>\n <\/p>\n M\u00f6kill\u00e4 riitti puuhaa, vaikka joka p\u00e4iv\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n superpitki\u00e4 haikkausreissuja tehtyk\u00e4\u00e4n. Penni-rouvakin heltyi jopa leikkim\u00e4\u00e4n Nemin kanssa. \ud83d\ude42<\/p>\n Ja Nemi p\u00e4\u00e4si kokeilemaan taas jotain uutta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n: soutuveneeseen kapuamista ja veneily\u00e4! Hienosti meni, on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 saan Nemin nousemaan veneeseen ja matkustamaan siin\u00e4 rauhallisesti \ud83d\ude42<\/p>\n Onhan siin\u00e4, soutelumaisemia kerrakseen<\/p>\n Ihania pienempi\u00e4 ja suurempia sinisi\u00e4 <3<\/p>\n <\/p>\n Kes\u00e4helteet olivat t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tekem\u00e4ss\u00e4 rytin\u00e4ll\u00e4 tuloaan, ja p\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilat kipusivat 27 asteeseen. Torstaiaamun 12.7.<\/strong> k\u00e4ytimme m\u00f6kill\u00e4 pakkailuhommissa, kun rinkat (niin oma kuin koiran) pakattiin viel\u00e4 kerran uudelleen l\u00e4mp\u00f6isten s\u00e4iden mukaiseksi. Olimme aloittamassa reissun \u201dp\u00e4\u00e4vaellusta\u201d, telttay\u00f6pymist\u00e4 Patvinsuon kansallispuistoon<\/strong>.<\/p>\n Koska pienin j\u00e4senemme Hekla ei trekkaisi kuin tosiaan noin kilometrin reissuja, piti matkat suunnitella sen mukaisesti. Hetken oli jo uhka, ett\u00e4 Patvinsuollakin reitti j\u00e4isi hyvin lyhyeksi meille muillekin, kun sopivan oloisia reittej\u00e4 ei tuntunut l\u00f6ytyv\u00e4n. Jostain keksittiin kuitenkin loistava idea: Niina ja Hekla soutaisivat veneell\u00e4 Suomunj\u00e4rven poikki Pokkaniemen taukopaikalle \u2013 soutamiseen menisi aikaa noin tunti, siin\u00e4 miss\u00e4 me muut k\u00e4velt\u00e4isiin poluilla kahdesta kolmeen tunnin taivalluksen. Ei muuta kuin toteutukseen! Niina ja Hekla l\u00e4htiv\u00e4t soutelemaan samalla kun Penni ja Nemi k\u00f6ytettiin minun talutusvy\u00f6h\u00f6n. Rinkka selk\u00e4\u00e4n ja menoksi, Suomunkiertoa kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n!<\/p>\n Koirat kulkivat j\u00e4lleen hyvin kanssani \u2013 Nemi koko narun mitalta ensimm\u00e4isen\u00e4, Penni kiltisi Nemin takana l\u00f6ys\u00e4ll\u00e4 hihnalla. Lenkin varrella Nemi joutui toteamaan, ett\u00e4 jos se haluaisi saada juotavaa, sen olisi nyt pakko juoda luonnonvesist\u00e4 – ja taipua uhraamaan Pienet ja Herk\u00e4t Varpaansa kastumiselle. Kun se vihdoin hoksasi, ett\u00e4 vett\u00e4 tosiaan voi juoda paitsi l\u00e4t\u00e4k\u00f6st\u00e4, pienesti virtaavasta joesta tai jopa sen j\u00e4tti-ison vesikupin, eli j\u00e4rven, rannalta, helpottui kulkeminen huomattavasti. Tuo koira ei sittenk\u00e4\u00e4n kuolisi janoon n\u00e4ill\u00e4 meid\u00e4n retkill\u00e4!<\/p>\n Ensimm\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n matkaan kului parisen tuntia ja kilometrej\u00e4 kertyi 7,3. Saavuimme alkuillan puolella pieneen paratiisiin: Pokkaniemen vitivalkoisessa, hienossa rantahietikossa makasi monimetrinen kelo, joka kuuleman mukaan on ollut sill\u00e4 paikallaan jo kolmisenkymment\u00e4 vuotta. S\u00e4\u00e4 oli, no, t\u00e4ydellinen ja paikka aivan mykist\u00e4v\u00e4n hieno. Flow oli vaan niin loistava. Onnen tunne ja huolettomuus oli taattu. Taisin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hetkellisesti jopa sis\u00e4isen rauhan. Tuohon paikkaan ja hetkeen tulen palaamaan ajatuksissani niin\u00e4 synkkin\u00e4 syyiltoina, kun kaipaan piristyst\u00e4 omaan fiilikseeni.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Uusi kotatelttamme, Luxe Outdoor Megahorn II:sta on koeponnistettu omalla pihalla kodassa nukkuen ja Mikko on k\u00e4ytt\u00e4nyt telttaa omilla reissuillaan, mutta nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa se p\u00e4\u00e4si tositoimiin koko meid\u00e4n lauman kesken. Nemi lep\u00e4ili ja k\u00e4ytt\u00e4ytyi teltassa hyvin rauhallisesti ja l\u00f6ysi sielt\u00e4 heti taas oman paikkansa. Loistava retkikoira.<\/p>\n Y\u00f6 sujui hyvin \u2013 nukuin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ikin\u00e4 teltassa oikeasti jopa todella hyvin. Aamu valkeni l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4, ja oli mukava nousta kelon viereen keittelem\u00e4\u00e4n pannukahvia ja l\u00e4mmittelem\u00e4\u00e4n aamupuuroa. Aamupalan j\u00e4lkeen alettiin kasailemaan kamppeita kasaan, ja kun koirien ruokalevot olivat ohi, pakattiin Niina ja Hekla uudestaan soutuveneen kyytiin ja heitettiin rinkat selk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Retki-Nemi<\/p>\n Ikiliikkujakin v\u00e4s\u00e4hti…<\/p>\n <\/p>\n T\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 (13.7.)<\/strong> oli viel\u00e4 kuumempi kuin edellinen, ja koirien juottotaukoja pidettiin v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4. Maisemat olivat taas upeita, ohitimme matkalla useammankin upean samantyyppisen rantahietikon kuin miss\u00e4 olimme y\u00f6mme viett\u00e4neet. K\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hieno paikka koko kansallispuiston alue. <\/p>\n Lauantaina 14.7.<\/strong> haluttiin ottaa v\u00e4h\u00e4n rauhallisemmin, ja p\u00e4\u00e4timme ajella Kolille<\/strong> ihastelemaan meille jo entuudestaan tuttuja maisemia \u2013 Kolilla ollaan k\u00e4yty viimeksi vuonna 2013. :). Ensin Nemi ja muut koirat matkustivat gondolihissill\u00e4 yl\u00f6s. Sitten l\u00e4hdimme kera Mikon, Janin ja Iisan kiertelem\u00e4\u00e4n kuuluisia vaaroja: Ukko-Kolia, Akka-Kolia ja Paha-Kolia.<\/p>\n <\/p>\n Olen niin ylpe\u00e4 pienest\u00e4 retkikoirastani; koko viikon se on suoriutunut erilaisista haasteista ja uusista jutuista – kivenlohkareilla tasapainottelusta, soutuveneess\u00e4 matkustelusta, teltassa majoittumisesta, pitkist\u00e4 kuumanhikisist\u00e4 poluista ja pitkospuista rinkka sel\u00e4ss\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 yksin ja v\u00e4lill\u00e4 toisen koiran kanssa valjakkona – ja kaiken t\u00e4m\u00e4n se tekee rauhallisella ja harkitsevalla otteella. Ja t\u00e4ll\u00e4 lapsukaisella on ik\u00e4\u00e4 vasta alle puolitoista vuotta!\u00a0<\/em>Olin pakahtua onnesta;\u00a0me tullaan tekem\u00e4\u00e4n ja kokemaan t\u00e4m\u00e4n koiran kanssa viel\u00e4 vaikka kuinka mahtavia retki\u00e4 ja seikkailuja, tied\u00e4n sen jo nyt! <3 <3<\/p>\n Taidettiin me tulla ly\u00f6neeksi lukkoon p\u00e4\u00e4t\u00f6s Karhunkierrokselle l\u00e4htemisest\u00e4 parin vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4 \u2013 haave, joka on kytenyt meill\u00e4 jo pitemm\u00e4n aikaa \ud83d\ude42 Ja taidettiin me maalailla jotain jo Alppien valloituksestakin… Noo, katsotaan! Kaikki on kuitenkin mahdollista, kun laittaa asiat j\u00e4rjestym\u00e4\u00e4n \ud83d\ude09<\/p>\n Mik\u00e4 upea viikko! Ihana seura, henke\u00e4salpaavia maisemia, upeita paikkoja ja kokemuksia ja aivan mahdottoman upea s\u00e4\u00e4! Ja kuin loppukaneettina viel\u00e4 viimeisen\u00e4 iltana m\u00f6kill\u00e4mme koin m\u00f6kkirannassamme el\u00e4m\u00e4ni ehk\u00e4 upeimman auringonlaskun \u2013 Lieksa n\u00e4ytti meille kaikki parhaat puolensa!<\/p>\n Kiitos, ja haluaisin sanoa ett\u00e4 n\u00e4kemisiin \u2013 until the next time! <3<\/p>\n Nyt tulee pitk\u00e4 teksti ja runsaasti kuvia. Istu alas ajan kanssa… \ud83d\ude42 Takana on viikon lomareissu reissaten it\u00e4isess\u00e4 Suomessa. Ja ah, miten ihana tuo lomap\u00e4tk\u00e4 onkaan ollut! Matkaan l\u00e4hdettiin […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"Layout":""},"categories":[1],"tags":[204,186,124,125,201,18,185,40,193,194,208,199,205,166,19,26,203,198,62,195,211,206,197,196,209,210,22,202,207],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1355"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1355"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1355\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1440,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1355\/revisions\/1440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-content\/uploads\/2018\/07\/IMG_4830.jpg\")
<\/a>
\nDoggilaumamme <3\u00a0 Whippetit puuttuvat kuvasta.<\/p>\n<\/a><\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0\u00a0<\/a><\/a><\/p>\n\u00a0<\/a><\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0<\/a><\/p>\n\u00a0<\/a>
\nMikko ja sen kaveri Penni \ud83d\ude42<\/p>\n<\/a> <\/a>
\nKoirilampi oli eritt\u00e4in siev\u00e4 suolampi.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a> <\/a>
\nEi ihan helpoin reitti ylitett\u00e4v\u00e4ksi. Tuo<\/em>\u00a0kivikentt\u00e4 oli se polku.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n\u00a0<\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a>
\nPenni-rouva <3<\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0<\/a>\u00a0<\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a> \u00a0<\/a><\/p>\n\u00a0<\/a><\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n
\nMatkan taivaltamiseen kului kolme tuntia ja pituutta reitille tuli 10,3 km \u2013 t\u00e4m\u00e4 on nyt Nemin pisin lenkki t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4! Ja voin sanoa, ett\u00e4 tunnin automatkan j\u00e4lkeen noustessani autosta huusivat lonkankoukistajat hoosiannaa \u2013 pohkeet yhtyiv\u00e4t lauluun vasta seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u2026 \ud83d\ude09<\/p>\n\u00a0<\/a><\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n\u00a0<\/a><\/p>\n<\/a>
\nPaikalla oli todella runsaasti ihmisi\u00e4 sek\u00e4 toisia koiria. Nemi k\u00e4ytt\u00e4ytyi niin superhienosti siell\u00e4 ihmisten ja koirien joukossa!<\/p>\n\u00a0<\/a><\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"