![\"\"](\"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-content\/uploads\/2018\/05\/IMG_4417-e1525800603969.jpg\")
\u00a0<\/a><\/p>\nLuonnollisesti muutaman tunnin p\u00e4iv\u00e4reissua varten pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 pakkauslista ja pakata yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin iso kasa tavaroita reppuun valmiiksi. Pit\u00e4\u00e4 muistaa kyypakkaukset, taukoev\u00e4\u00e4t, varasukat, kakkapusseja, aurinkorasvaa, kartat ja reittisuunnitelma, pohtia riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 kaksi pulloa vett\u00e4\u2026 Ahh, me olemme mestareita (yli)pakkaamisessa! \ud83d\ude00 Niin vain kaikki saatiin mahtumaan minun reppuun ja pienell\u00e4 harjoitteluvastuksella varustettuna my\u00f6s Nemin rinkkaan.<\/p>\n
Matka kotoamme Repovedelle vie puolisentoista tuntia, ja t\u00e4ht\u00e4sin Lapinsalmen parkkialueelle kello kymmeneksi. Paikalla oli ennest\u00e4\u00e4n vain pari autoa: loistavaa, ei ruuhkia \u2013 ei ole viel\u00e4 kes\u00e4lomakausi alkanut \ud83d\ude09 Ei muuta kuin trackerit p\u00e4\u00e4lle, kamera valmiiksi ja kohti seikkailuja!<\/p>\n Ensimm\u00e4iselle haastepaikalle oli matkaa kuutisensataa metri\u00e4, eli matka parkkialueelta riippusillalle. Olin pohtinut kovasti, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nk\u00f6 me Nemin kanssa riippusillan yli vai loppuisiko p\u00e4iv\u00e4reissu n\u00e4inkin lyhyeen.<\/p>\n Ensin Nemi k\u00e4veli riippusillalle normaalisti muutaman askeleen verran. Sitten se alkoi katsella ymp\u00e4rilleen tajuten miss\u00e4 oli, pys\u00e4htyi ja istui persuksilleen. NOPE. H\u00e4n ei ottaisi askeltakaan enemp\u00e4\u00e4. <\/em>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa min\u00e4 olin ovelasti pultannut itseni aivan kiinni Nemiin, ja estin sit\u00e4 peruuttamasta pois sillalta. Otin koiraa kiinni valjaiden selk\u00e4kappaleesta, nostin koiran yl\u00f6s ja kehotin jatkamaan matkaa. Nemi otti pari horjuvaa askelta (min\u00e4 peesaten takana aivan koirassa kiinni), ja se istahti uudestaan. EI. Vain h\u00e4nen kuolleen ruumiinsa yli!<\/em> \u2026:D T\u00e4ll\u00e4 istumistekniikalla mentiin muutaman kierroksen verran, jonka j\u00e4lkeen Nemi rohkaistui (tai luovutti) ja l\u00e4hti etenem\u00e4\u00e4n sillalla. Matalana ja varmasta omasta lopustaan, mutta eteni kuitenkin. Kun sillasta oli suurin osa ylitetty, alkoi koiran vauhti kasvaa ja vikat metrit mentiin jo aikas haipakkaa, \u00e4kki\u00e4 pois sillalta! Vaarallinen teht\u00e4v\u00e4 suoritettu, hyv\u00e4 Nemi!<\/p>\n Lapinsalmen riippusilta on 50 metri\u00e4 pitk\u00e4 huojuu noin 10 metrin korkeudessa.<\/p>\n Matka jatkui Kapiaveden taukopaikan kautta Katajaj\u00e4rven rantaa pitkin kohti Kuutinkanavaa rauhallisella ja leppoisalla tahdilla. Kuutinkanavalla n\u00e4htiin ensimm\u00e4iset muut ulkoilijat. Hetken palloilun j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tin pit\u00e4\u00e4 ruokatauon kuitenkin jo t\u00e4ss\u00e4, t\u00e4ll\u00e4 kertaa ev\u00e4\u00e4t ja kahvit oli valmiiksi kotona tehty, niin tulia tai retkikeittimi\u00e4 ei tarvinnut alkaa viritell\u00e4. Nemin v\u00e4lipala koostui sille varta vasten leivotuista sika-nauta-jauhelihasta tehdyist\u00e4 “pihveist\u00e4:” ne eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 liikaa vatsaa ja niist\u00e4 saa nopeaa ja hyv\u00e4\u00e4 energiaa sek\u00e4 nestett\u00e4. \ud83d\ude42 Tein t\u00e4llaista ev\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa (johtuen siit\u00e4 ett\u00e4 kotona ei ollut oikein muuta koiran retkiev\u00e4\u00e4ksi soveltuvaa pient\u00e4 herkkua, niin sitten piti leipoa ja paistaa itse :D), ja t\u00e4m\u00e4 tuntui niin hyv\u00e4lt\u00e4 jutulta ett\u00e4 luulenpa testaavani t\u00e4t\u00e4 toisenkin kerran!<\/p>\n Kuutinkanavalta matkamme jatkui kohti Tervaj\u00e4rve\u00e4, k\u00e4\u00e4ntyen matkalla kohti M\u00e4\u00e4kij\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4 oli aivan upea ja alkukes\u00e4n luonto valtavan kaunista! T\u00e4ydellinen kev\u00e4\u00e4n raikas ja tuore vihre\u00e4, ja auringonpaiste, joka siivil\u00f6ityi puiden lomasta koskemattomalle sammalpeitteelle\u2026 Tyyni hiljaisuus: vain min\u00e4 ja Nemi, ja mets\u00e4ss\u00e4 kaikuva korpin raakkuna\u2026 Taisin hymyill\u00e4 itsekseni.<\/em><\/p>\n Zen.<\/p>\n Reitti vei M\u00e4\u00e4kij\u00e4nlahteen, ja sielt\u00e4 Kapiaveden ylitt\u00e4v\u00e4lle Ketunlossille. T\u00e4m\u00e4 oli p\u00e4iv\u00e4n toinen j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 osuus \u2013 toki olin miettinyt, ett\u00e4 Nemin saaminen lossiin voisi vaatia hieman neuvottelutaitoja, mutta enp\u00e4 osannut arvata, ett\u00e4 koko reitin vaativin suoritus olisi matka kuivalta maalta laiturille, matkaa kokonaiset kaksi metri\u00e4. Kyll\u00e4!<\/em><\/p>\n Ensiksikin, lossihan oli tietenkin vastarannalla, ja minun piti aloittaa vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6inen lossi vaijerista nykien oman puolen laiturille (yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n raskasta puuhaa yksist\u00e4\u00e4n, muutes :D). Nemi odotti rannalla puuhun kytkettyn\u00e4. Kun lossi oli perill\u00e4, hain koiran. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa tuli todetuksi, ett\u00e4 t\u00e4llainen kahden metrin mittainen matka rannalta laiturille, joka oli (talven sulamisvesien vuoksi) veden peitossa, oli Prinsessa Kuivatassulle aivan liikaa. K\u00e4sik\u00e4ytt\u00f6isen lossin ylityskohta Kapiavedess\u00e4 on 120 metri\u00e4.<\/p>\n Vastarannalla paikalle ilmestyi juuri sopivasti kolmen hengen ryhm\u00e4 nuoria, ulkomaisia retkeilij\u00f6it\u00e4, jotka ihastelivat Nemi\u00e4 jo kaukaa, ja pyysin heit\u00e4 ottamaan meist\u00e4 yhteiskuvan. Kiva kuva tulikin. \ud83d\ude42<\/p>\n Loppumatka parkkialueelle meni iloisissa tunnelmissa, olihan takana jopa 9,5 km mittainen, hienosti ja ilman suurempia kommelluksia suoritettu p\u00e4iv\u00e4retki!<\/p>\n <\/p>\n Millainen retkikaveri Nemi on?<\/strong><\/p>\n Nemin vahvuuksiin tuolla luonnossa ei lukeudu vesi. Miss\u00e4\u00e4n olomuodossaan. Vesiesteiden ylitt\u00e4minen oli sille tosiaan tosi paha paikka; ihan jo laajojen kuraisempien matalikkojen kohdalla se mietti todella tarkkaan, mihin tassunsa astelee ja mit\u00e4 kautta p\u00e4\u00e4sisi paikasta ohi kuivin jaloin. Se oli lis\u00e4ksi my\u00f6s yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n huono juomaan. Luonnonvesist\u00e4 se suostui juomaan vain turvallisista, matalista l\u00e4t\u00e4k\u00f6nreunoista: lampien \u00e4kkisyvien rantojen luo en taida saada sit\u00e4 juomaan ehk\u00e4 ikin\u00e4. Minulla olikin mukana jo nyt nopeasti esiin kaivettava vesikippo, jolla kauhoin Prinsessalle vett\u00e4 tarjolle aina v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4. Siit\u00e4 se joi sent\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n, mutta silti oikeasti aika todella v\u00e4h\u00e4n, vaikka oli hyvinkin l\u00e4mmin p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n Sitten ne plussat. Nemi k\u00e4veli alusta asti aivan todella hienosti, rinkkakaan ei haitannut yht\u00e4\u00e4n. Se kuuntelee ohjeistuksia hienosti ja k\u00e4sky \u201dodota\u201d saa sen pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n niille jalansijoilleen, v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 on kyll\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus, esimerkiksi kivikkoisessa maastossa laskeutuessa ei koira saa vet\u00e4\u00e4 yht\u00e4\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4. Nemi kuuntelee ohjeistuksia esim. kulkusuunnista (\u201dkierr\u00e4 puu\u201d tai \u201dmenn\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 kautta\u201d -tyyppisi\u00e4 ohjeita) hienosti ja se k\u00e4velee tasaisesti polkua, tai pitkospuuta, pitkin seilaamatta ees taas. Ja nyt kun saatiin ylitetty\u00e4 n\u00e4m\u00e4 haastavat esteet, kuten riippusilta, tied\u00e4n, ett\u00e4 saan koiran kulkemaan jatkossakin \u201dihan mist\u00e4 vaan.\u201d Ihan kuin koira olisi tehnyt t\u00e4t\u00e4 aina! <3 <3 Toki, tied\u00e4n \u2013 toistan, TIED\u00c4N ett\u00e4 tilanne muuttuu aivan p\u00e4\u00e4laelleen sitten, kun mukana on muitakin koiria. Sitten todenn\u00e4k\u00f6isesti vedet\u00e4\u00e4n, s\u00e4nt\u00e4ill\u00e4\u00e4n ja riehutaan hihnassa mink\u00e4 ehdit\u00e4\u00e4n, ja mets\u00e4 raikaa enemm\u00e4n \u00e4rr\u00e4p\u00e4it\u00e4 kuin korppien raakuntaa. \ud83d\ude09<\/p>\n Ihan superihana p\u00e4iv\u00e4, olen aika fiiliksiss\u00e4ni t\u00e4st\u00e4!! <3 \ud83d\ude42<\/p>\n T\u00e4st\u00e4 alkaa virallisesti kes\u00e4! S\u00e4\u00e4t ovat hellineet meit\u00e4 jo muutaman p\u00e4iv\u00e4n ajan, ja kun l\u00e4hes tilauksesta minulla on ollut pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 vapaata, niin kaikki liikenev\u00e4 aika on vietetty ulkona =) […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"Layout":""},"categories":[1],"tags":[157,159,158,91,94,20,156,93,92],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187"}],"collection":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1187"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1214,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1187\/revisions\/1214"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1187"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1187"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1187"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0<\/a>\u00a0<\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0\u00a0<\/a><\/a><\/p>\n<\/a>\u00a0<\/a>\u00a0<\/a><\/p>\n
\nKerrottakoon my\u00f6s, ett\u00e4 ylityskohdassa veden syvyys oli noin 5-10 cm, vesi kirkasta ja pohja puhdasta hiekkaa. Ei siis ihan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaarallinen ylityskohta. \ud83d\ude00 Toki siin\u00e4 oli my\u00f6s tukkeja kuivin jaloin ylityst\u00e4 varten, ja tukkien ylitys vaati my\u00f6s pient\u00e4 hyp\u00e4hdyst\u00e4 laiturille, eli n\u00e4iden lis\u00e4tekij\u00f6iden vuoksi suoritus voidaan luokitella aavistuksen haastavaksi. (Ellet sitten vain k\u00e4velisi niit\u00e4 tukkeja pitkin\u2026)
\nNo niin. Siin\u00e4 min\u00e4 seisoin veden varassa poikkitukkien p\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun Nemi teki stopin ja l\u00e4hti peruuttamaan. T\u00c4H\u00c4N h\u00e4n ei ainakaan suostu – tassujaan h\u00e4n EI kastele!<\/em> Hetken meill\u00e4 oli kunnon Soutaa-huopaa-vet\u00e4\u00e4-peruuttaa-tulee-eitule -tilanne p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja meinasi olla omien sukkien kastuminen melko l\u00e4hell\u00e4. T\u00e4st\u00e4 johtuen koira tuli kammettua laiturille melko tehokkaasti ja sen enemp\u00e4\u00e4 kyselem\u00e4tt\u00e4, ja sen j\u00e4lkeen lossiin asteleminen olikin ihan helppo juttu. Nyt oli hinattu lossi jo kerran, kammettu vajaa 60 kg koiraa Vaarallisen Vesist\u00f6n yli ja viel\u00e4 piti hinata itsens\u00e4 ja koira lossilla tuon 120 metrin matkan vaijeria vetelem\u00e4ll\u00e4. Perille p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme alkoi jo tuntua v\u00e4h\u00e4n k\u00e4siss\u00e4; enp\u00e4 ihmettelisi, jos k\u00e4siin nousisi viel\u00e4 vesikellot vaijerin nykimisest\u00e4.<\/p>\n<\/a>\u00a0<\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a> <\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"