Kuten taisin aiemmin jo vähän vinkatakin, niin viime viikonloppuna on otettu revanssia tätä edeltäneeltä viikonlopulta. Kaava oli tuttu, sopivalla höysteellä muuttujia (sekä opittuja asioita) edellisviikonloppuun.
Uimassa
Lauantaina suunnattiin taas Hyvinkään Koirauimalaan, tällä kertaa mukana oli Pennin ja Heklan lisäksi myös Hemppa!
Mitä Venla tuumasi, kun se oli viikon verran ehtinyt sulatella edellistä uintikokemustaan?
No sehän tuumasi oikein hyviä asioita. Uimahalliin saapuminen oli koiran mielestä ihan positiivinen juttu. Pesut pesupaikalla sujuivat hyvin (kunhan pentu saa vähän leikkiä virtaavalla vedellä hampsimalla sitä suuhunsa… pöhlö :D) ja uittaja-Tuovikin oli edelleen kiva tyyppi. Altaaseen meno oli kuitenkin edelleen kahden ihmisen yhteistyön tulosta, mutta! Nyt sekä altaaseen menemisessä, että itse uimisessa näkyi selkeää edistymistä. Venla pystyi vedessä ollessaan huomioimaan asioita – kuten esimerkiksi että missäpäin minä olen – ja uimaan minua kohti, päämäärättömän apua-hukun-mistä-täältä-pääsee-pois?!?!!! -pulikoimisen sijaan. Altaan reunalla seistessään se ei läähättänyt ollenkaan, vaan päin vastoin oikeastaan katseli kiinnostuneena ja fiilistellen isojen koirien uintia ja hauskaa meininkiä.
Venla otti uintikokemuksen siis selkeästi rauhallisemmin kuin viimeksi; ihan kuin se olisi hoksannut, että välitöntä hukkumisvaaraa ei ehkä olekaan, ja että tämä voi olla ihan ehkä kivaakin puuhaa. Parasta antia mielestäni olivat Venlan tekemät hypyt veteen Hekla-siskon vanavedessä <3 😀
Tokoilemassa
Noo, ehkäpä oikeampi termi olisi agiliitelemässä, mutta otetaan tämä sisähalliharjoittelu nyt yhden kattotermin alle. Lämpimään ja kuivaan sisähalliin mentiin treenailemaan porukalla sunnuntaiaamuna.
Mitä Venla tuumasi nyt jo tutuksi tulleeseen halliin päästessään?
Siitä näki heti, että se hoksasi mihin tullaan ja mitä tekemään. Venla sai harjoitella paitsi vuoronsa odottamista, näyttelyhihnassa ravaamista, mutta myös luoksetuloa ja agilityesteitä ja agilityputkea. Venlan mielestä kivointa olivat nuo vauhdikkaimmat osuudet, eli luoksetulo ja putki. Vai mitäs olet mieltä?
Kaikkinensa puuhastelu oli taas hauskaa ja hyödyllistä, koirat tykkäsivät ihan hurjasti tästä puuhastelusta. Kiitos Niinalle treenien vetämisestä, sekä Niinalle ja Katjalle kuvista ja videoista!
Leikkimässä
Muutaman tunnin huilin jälkeen oli vuorossa vielä pieni metsäilyreissu koirakaveriseurassa: kävimme tapaamassa Nyytiä ja toteamassa, että onhan se pieni pentu kasvanut viikossa. 🙂 Tällä kertaa lenkkiseuraksi tuli myös Nyytin isosisko, Meena. Meena on ehkä maailman kultaisin ja kaunein berni, jonka tiedän <3, ja Meenan ja Venlan leikit metsän siimeksessä sujuivat oikein ihanasti. Pikkuinen Nyyti kulki mukana, ja sai olla enemmän rauhassa isojen keskittyessä kisailemaan nopeudesta keskenään.
Loppukaneettina tälle kivalle viikonlopulle tein videon, jossa näkyy paremmin myös noita uintisuorituksia uimahyppyineen. Tämä oli aika hyväntuulinen tuotos (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).
Kiitos kaikille ihanasta viikonlopusta, niin ihana on nähdä teitä kaikkia <3 Ja etenkin Venla kiittää!