Meidän kissamme eivät ulkoile vapaina ja villeinä. Piste. Eikä muuten ulkoile kenenkään muunkaan vastuullisen kissakasvattajan kasvattamat kissat (ajatus mietittäväksi). Vuoteen 2016 asti Igor ja Lumi ulkoilivat kanssani valjaissa takapihalla, kunnes kissoille rakennettiin ulkohäkki.
Kissahäkki on pohjapinta-alaltaan 2 x 2,5 m ja korkeus on 1,8-2,5 m. Kissoilla on kulku häkkiin yhden makuuhuoneen ikkunasta, eli pääsy ulos on vain silloin kun henkilökunta on kotona availemassa ikkunaa kissoille. Etenkin kesäaamuisin kissat rakastavat makoilla häkissä aamuauringon osuessa heidän omalle terassilleen, ja tarkkaavaisena kissat seuraavat lähellä puuhastelevien lintujen aamutouhuja.
Kuluneena viikonloppuna ollaan puuhailtu ulkotarhaan vähän uusia tasoja. Ikkunan edessä olevan tason alle tehtiin matalampi taso “portaaksi”, jotta isokokoisen ja arvokkaaseen seniori-ikään päässeen Igorin ei tarvitse tehdä niin suuria loikkia päästäkseen sisään ja ulos. Poika ottikin porrastasanteen heti käyttöön.
Toiseen suuntaan, häkkiin rakentui vähän lisää kulkuväylää, sekä porrasaskelma, joka johtaa täysin uudelle ylälauteelle! Nyt häkissä on siis myös “yläpunkka” eli korkealle asetettu taso, josta maailmaa voi seurata vähän eri perspektiivistä. Kissat monesti viihtyvät korkealla, ja niin meidänkin molemmat kissat ottivat ylätasanteen heti aktiiviseen käyttöön.
Samalla innostuessani ja rakennusvimman vallassa lisäilin häkkiin metritolkulla sisalnarua (korvaaman siellä aiemmin olleita raapimistoppia, jotka säiden armoilla menevät aina todella huonoon kuntoon). Ja samalla sitten innostuin lisäämään tuulisimpaan nurkkaan pleksejä antamaan vähän tuulen- ja talvella lumensuojaa. En tosin tiedä, miten nämä käsiini saamat pleksit kestävät talvea ja pakkasta; se jää nähtäväksi ja uusitaan ne sitten tarvittaessa vähän järeämmillä vastaavilla.
Jos nyt innostut ja päätät rakentaa oman tarhan kissoillesi, tässä hyviä täkyjä rakentamiseen:
- Lauta- vai maapohja? Lautapohja pitää tassut ja turkin siistimpinä ja on hygieenisempi, maapohja tarjoaa kissoille ehkä aidompaa “ulkoilufiilistä” ja luontaisasti ruohoa ja heinää syötäväksi. Molempi parempi, your call.
- Puhtaus- ja hygieniasyistä päädyin lautapohjaan, mutta rakennusvaiheessa pohjaan tehtiin maahan asti ulottuva heinäruukku. Siinä kasvaa heinää kohtalaisen hyvin, vaikken muistaisi sitä aina kastellakaan, sillä heinän juuret tavoittavat maasta riittävästi vettä ja ravinteita. Eli ihan itsestään toimiva heinäkasvattamo! 🙂
- Häkki on aidattu kanaverkolla. Se on riittävän pienisilmäistä, jottei kissat pääse karkuun mistään rakosesta tai nurkasta ja ettei häkkiin pääse mahtumaan ei-toivottuja vieraita, kuten pikkulintuja tai myyriä (ampiaisia lukuunottamatta: niitä karkotamme keinotekoisella ampiaispesällä. On muuten toiminut hyvin!)
- Häkki pitää aina olla vuorattu myös katosta, eli katosta avointa häkkiä ei saa tehdä. Osa häkistä voi olla suojattu esim. lauta- tai valokatteella, tai sitten kattaa häkki kokonaan ihan vaan verkolla. Itse tykkään, että tarhan käyttäjät saavat olla siellä kastumatta myös sateella, ja hekin tykkäävät tästä vaihtoehdosta. Jälleen kerran; valinta on sinun.
- Meidän häkkimme on katettu valokatteella. Ostimme suosiolla rautakaupasta laadukkaampaa (ja samalla arvokkaampaa) valokatetta, jotta se kestää paremmin myös pakkaset ja lumikuormat. Nyt se on jo kestänyt neljä vuotta, joten oli arvoisensa satsaus!
- Ihmisten kulkua varten tehdyssä ovessa on sisäpuolella hakanen sulkemista varten, ja ulkopuolella salpalukko sekä munalukko. Ovi on lähtökohtaisesti aina lukittuna. Oven saranat on laitettu aukeamaan sisäänpäin; jos sattuisi, että ovi jostain syystä jäisi avoimeksi, ei kissa pysty työntämään ovea auki, vaan sen pitäisi osata vetää se auki. Tämä vähintäänkin hidastaa karkausyrityksiä.
- Tasot on tehty umpipuusta ja ne on tuettu jykevillä kulmaraudoilla sekä täyspuisilla tukipuilla. Olemme joutuneet ottamaan huomioon, että kissamme ovat aika isoja (Igor painaa 10 kg), ja sen massan hypätessä tasolle se ei saa huojua, heilua tai hajota, vaan sen tulee kestää.
- Tasojen materiaalit eivät ole esim. lakattuja, sillä se olisi liukas coonin tassun alla. Osaan tasoista olen laittanut myös portaisissa käytettävää jarruteippiä (esim. Ikeasta), jotka niittasin varmuudeksi kiinni niittipyssyllä (koska ulkokäytössä). Haluan, että kissa tuntee askeleensa varmaksi ja turvalliseksi, etenkin kun molemmilla kissoilla on jo hieman ikää.
- Minulla on olemassa häkin pohjapiirustukset, jos haluat samanlaisen tehdä. Pohjapiirustuksen sekä suhteellisen hyvän arvion kuluneesta tarvikemäärästä saa ihan vaan pyytämällä, joten ota yhteyttä!