Meillä on tapahtunut taas kasvua, kehitystä ja edistystä. Sitten edellispäivityksen ovat pojat kasvattaneet koon ja painon lisäksi kovasti turkkia – ne alkavat kovasti lähestyä sitä ehkä söpöintä karvapallopentuikää, – ne ovat päässeet kokemaan kynsienleikkuun ihmeitä, nähneet uusia ihmisiä, tavanneet Igor-setää, maistelleet uutta märkäruokaa, osallistuneet huonejärjestyksen uusimiseen, ja opetelleet kanssani lukemaan kirjaa.
Mutta aloitetaanpa tärkeimmästä, eli ruoka-asioista. Hyneman oppi syömään märkäruokaa jo reilu viikko sitten. Se sai syödä lautaselta yksin, sillä Adam saattoi nuuhkaista kuppia, mutta poistui sitten touhottamaan muita juttuja. Reilua viikkoa myöhemmin, tarkalleen ottaen Adamin ollessa päivää vaille viiden viikon ikäinen, sekin huomasi, että pelkkä maitobaarin tarjoilu ei riitä täyttämään energiatarvetta. Maistatin Adamilla märkäruokaa sormenpäästäni, ja se söi. Sitten annoin lisää toisen ja kolmannenkin kerran, ja se söi nekin. Tuuppasin pennun seuraavaksi ruoan ääreen, ja jestas että se alkoi tyhjentää lautasta hartaasti ja kovalla ruokahalulla! Ja juuri sen näköisenä, että miksei kukaan ole kertonut hänelle aiemmin, että tämä on hyvää! (Niin, ihan kuin en olisi joka päivä aiemmin koettanut saada pentua syömään kiinteää ravintoa…)
Sain välittömästi huomata, että pojat eivät mahdu enää pienelle tassille syömään, vaan siirsin ruoat laakeammalle astialle (vaihtoehtoisesti molemmille oma lautanen). Nyt Adam pitää taas huolta, että saavutetttu päärynävartalon muoto on ja pysyy 🙂
Tänään pienten miesten huonetta uudistettiin vähän. Pentulaatikko, jossa ei kukaan ole viettänyt aikaansa enää reiluun viikkoon, ja matalareunainen vauva-ajan hiekka-astia, jota ei enää ole juurikaan käytetty (vaan on siirrytty Isojen Kissojen hiekkalaatikolle), siivottiin pois. Pentupesän virkaa toimittava pahvilaatikko sai vielä jäädä paikalleen hetkeksi, ihan jo vaikka siksi, että sen takaa kiertäessä muodostuu hauska käytävä, jota pitkin laukata.
Samalla huoneessa oleva korkea raapimispuu kaadettiin nurin, jotta pennut saavat opetella kiipeilemistä – ja etenkin sitä hallittua ja oikeaoppista alastuloa – vähän turvallisemmalla korkeudella. Kun kiipeilyteline nyt yhtäkkiä siirtyi vertikaalisesta linjasta horisontaaliseen tasoon, ilmestyi lattian rajaan yhtäkkiä Hyvin Kiinnostava ja Täysin Uusi pesäkolo. Se onkin ollut poikien mielestä kiva paikka, ja sinne ne asettuivat jännittävän huonekalujen uudelleenjärjestelyn jälkeen!
Yksi pentu… 
…Ei, vaan sittenkin kaksi pentua
Ai niin, pojille on tainnut löytyä koti. Näillä näkymin näyttää siltä, että he pääsevät muuttamaan samaan paikkaan! On niin ihana ajatus, että pojat saavat viettää koko elämänsä yhdessä! Ja ihana se heille tiedossa oleva koti onkin. <3
Vuorensinen maine coon -pentue tehdään yhteistyössä Vuorensinen-kissalan kanssa. M2-pentujen isänä on Halvari, Halvar vom Post See, ja emänä Lumi, Magnificat Maine Zemfira. Vuorensinen kotisivuille pääset tästä.