Maanantaina meillä kävi ihan spessuja vieraita 🙂 Nemin sisko Mona sekä emäntänsä Ina, sekä likkojen kasvimamsi Maarit tulivat vieraisille! <3
Ja ai jessus miten upea ilmestys Mona olikaan! Ihan älyttömän kaunis neitokainen! <3 <3
Siskokset olivat hyvin samantyyppisiä, -näköisiä ja -kokoisiakin, mitä nyt Mona oli kasvanut Nemistä piirun verran ohi: sekä korkeudessa että painossa oli eroa noin sentin ja noin kilon verran Nemiin. Sain kuulla Maaritin ja Inan huokailevan, kuinka Nemi muistuttaa aivan äitiään Elleä, Nemillä on kuulemma ihan Ellen pää 🙂 Mona on sitten perinyt pään raamejaan komealta Luca-isältä, ja itse asiassa yhdennäköisyys Dannyyn oli havaitavissa myös. 🙂
Mutta kaikista upeinta siskosten tapaamisessa oli se, että nämä kaksi keskenään saman ikäistä, teini-ikäistä narttukoiraa, jotka eivät ole tavanneet toisiaan aikuisiällä kertaakaan, tulivat juttuun aivan upeasti. Alkuun haisteltiin toista tarmokkaasti pienen hetken, ja sen jälkeen molemmat olivat valmiita juoksemaan ja leikkimään. Vuorotellen tytsyt kellivät maassa, jahtasivat toisiaan ja makoilivat lähekkäin auringolta suojassa. Edes namit, toisen suussa olleet lelut tai oksat eivät horjuttaneet uutta ystävyyttä. Näiden koirien luonteet on vaan niiiiiin Super!!
Tunnistatko, kumpi on kumpi? 😉
Mona sekä siskosten äiti Elle asuvat parin tunnin ajelumatkan päässä, joten ihan jokaviikonloppuista ei varmaankaan tapaamisista saada aikaan. Mutta kun tyttöjen tapaaminen sujui näin mallikkaasti, olisihan se oikein ihana tavata Monaa uudestaankin. Iso kiitos teille vierailusta, Ina ja Maarit! Oli kyllä ihana nähdä teitä ja höpötellä piiitkästä aikaa. 🙂 <3