Ei me mihkään mätsäreihin mennä. En olis oikeesti ees tahtonutkaan. 😛

…En tiedä kehtaanko edes tunnustaa… Mutta mätsäripäivän aamuna pääsin toteamaan, että niin. Nemin rabies-rokotukset ovat menneet umpeen! Tulihan se kysyttyä että pääseekö pelkillä nelosrokotuksilla osallistumaan, mutta tiukka oli linja – ei käy (ja toisaalta; hyvä niin). Rokote mennään hakemaan heti huomenna, ei siinä mitään, mutta nyt sitten rabiesrokotteen varoajan puitteissa ei päästä siihen toiseenkaan mätsäriin parin viikon päästä, johon olin suunnitellut meneväni.
Koko kesän ajan olen yrittänyt osallistua johonkin lähialueen match show’hun. Aina olen ollut töissä, tai viikonloppuisin on ollut muuta menoa. Nyt olisi aika ja paikka hyvä, ja sitten tuli vastaan tämä mun typerä moka! Ihan kohta alkaa olla myös mätsärikausi ohi tältä vuodelta, kun syyskuussa jo mennään. Gaah! Mitähän esteitä me vielä saadaan, ennen kuin päästään tämän neidin kanssa minkään näköiseen kauneusnäytelmään pyörähtämään?!

Todellinen onni pahan mielen välttämiseksi oli se, että olin samalla viikonlopulle sopinut tapaavani Niinaa ja likkoja, eli Penniä ja Heklaa yökyläilyn merkeissä. Pieni Hekla on kasvanut taas paljon edellisnäkemältä, ja kylläpä siitä kaunis kakara on kasvanutkin!

 

Apua mikä kuva! 😀 (Koirien liikeradat eivät kuvaushetken jälkeen kohtaa, vaan pentu saa jatkaa matkaansa ilman kaatumista.) Leikit sujuivat kolmikolla hyvin, mitä nyt Nemillä meinasi olla vähän liian kovat otteet ja vauhti pennun kanssa – tai ainakin suhteessa pennun kokoon. Penni-Justiina-täti ojensi nuorisoa leikkimään vähän rauhallisemmin; ja kyllähän sitä sitten, kun suuret höyryt oli saatu päästeltyä ulos, leikki rauhoittui ja järkevöityi. 🙂

Ensipainien jälkeen huilittiin sisätiloissa hetki, kunnes kylään sattui tupsahtamaan vielä Dannykin hetkeksi aikaa! 😀 Taas pistettiin pihamaalle uusi häröpallo. No joo, lasten leikit sujuivat oikein hyvin isommallakin koiraporukalla. 🙂

Tiedättekö mikä oli aivan ihana pieni huomio? Penni päästi Nemin lähellensä enemmän kuin ennen! Penni taisi arvostaa Nemin rauhallista ja aikuismaisempaa käyttäytymistä ihan eri tavalla kuin aiemmin. Pennin silmissä Nemi on tainnut kasvaa ärsyttävästä pikkukakarasta jo ihan siedettäväksi tyypiksi. 😉

 

Pieni halihetki, ja jopa tassukosketus sallittiin! 🙂

 

…Kunnes pentujengi taas näytti todellisen luontonsa… 😀

Sunnuntaina kaivettiin hetkeksi näytelmähihnaa esiin, sillä meillä oli oiva tilaisuus napsaista pari kuvaa 4,5-kuisesta Hekla-neidistä. Ai jessus, miten hienolta näyttää!!

Joko sanoin, että tämä on upea?! U-PE-A!! Mä niin vien tämän kakaran näytelmäkehiin 🙂 🙂

 

Nemillä oli ainakin hauska viikonloppu ja sunnuntai-ilta tuli vietettyä sohvalla pötkötellen ihan tosi rauhallisissa merkeissä. Kiitos kaikille osallisille! <3