Tämä on maailman ihanin otsikko. Kyllähän tuo tiedettiin onneksi entuudestaankin, mutta nyt siitä on myös ihan todistettakin. 🙂
Venla kävi viime perjantaina sydänultrassa. Tutkimus tehtiin Eläinklinikka Hertassa kardiologi Andrea Gladulin toimesta. Tulokset olivat erinomaiset – kaikki täysin kunnossa. Yksi sellainen helposti (helpommin?) ymmärrettävä lukuarvo mittauksissa on FS % eli sydämen supistuvuusarvo, se oli Venlalla hienosti 31,4 % 🙂 Jos arvo ei sano sinulle mitään, niin lyhyesti: erinomainen tulos.
Myös kimppatutkimukseen osallistuneet Hekla ja Mese – molemmat Mustikan ensimmäisestä pentueesta – saivat terveet ja hyvät tulokset. Mahtavaa ja ihanaa!
Sensaationhakuiset ja spekulaatioon taipuvaiset lukijani, tämä seuraava on teille.
Venla kävi siis viime perjantaina virallisesti (epä)virallisessa sydänultrassa. Miksi (epä)virallinen, vaikka lähdin tutkimuksiin sillä mielellä, että haetaan virallinen kuuntelun, EKG:n ja ultrauksen sisältävä tutkimustulos sydämestä. Kennelliitolle tein lähetteen virallisten tulosten julkistamista varten. Niin nythän siellä Venlan tiedoissa lukee että epävirallinen terveystulos! Miksi? No koska 1.7.2019 oli astunut voimaan tanskandoggien jalostuksen tavoiteohjelman PEVISA eli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma, jossa virallisen sydänultran (joka on merkitty pakolliseksi jalostukseen käytettäville koirille) alaikäraja on 18 kuukautta. Kyllä, 18 kk. Ja minulta oli tämä pikku fakta mennyt ohi siinä kohtaa, kun koiraa tutkimuspäivään ilmoittelin mukaan. Auskultaation eli kuuntelun virallinen alaikäraja on 12 kk, mutta ultran 18 kk. “Hups”.
No mitä sillä on sitten väliä, onko tulos virallinen vai epävirallinen, vai onko koiraa tutkittu ollenkaan? Tärkeintähän tässä aidosti on se, että koira on TERVE (<3 <3). Tällä on se väliä, että Suomessa tanskandoggeja tutkitaan niin hävyttömän vähän – varmaan muun muassa tutkimuksen korkean hinnan vuoksi, – ja/joten ne koirat, jotka tutkitaan, tutkitaan yleensä jostain painavasta syystä. Suunniteltua jalostuskäyttöä varten, tai jos ongelmia on ilmennyt (eikä tutkita yleensä aina silloinkaan). Harvassa ovat me, jotka tutkituttavat lemmikkikoiristaan lähestulkoon kaiken mahdollisen ilman, että taustalla olisi jokin Painava Syy. Eikö syyksi pitäisi riittää se, että haluaa a) itse tietoa omasta koirastaan b) tuottaa arvoa ja dataa kasvattajan, rotuyhdistyksen ja koko rakkaan rotumme harrastajien käyttöön?
Eli, kaikki spekulaatiohakuiset kanssaharrastajat siellä näyttöpäätteiden toisessa päässä, tiedoksi teille: Jos nyt siellä kuumeisesti pohditte, että onko Venlan sydämessä ollut jotain häikkää tai edes epäilyä sellaisesta, minkä vuoksi Venla on viety jo nyt tutkimuksiin – koska kukaan järkevä ihminen ei vie yksivuotiasta, tervettä koiraa kalliiseen tutkimukseen ilman jotain syytä tai epäilyä (hmm, hmm!!), niin kaikkien harmiksi voin kertoa että KYLLÄ VOI. Minä voin, ja tein niin. 😀 Hetkeäkään en ole epäillyt etteikö koira saisi terveen papereita. Venla päätyi sydänultraan, koska meille järjestyi tilaisuus ja mahdollisuus osallistua Mustikan pentutripletin yhteiseen kimppatarkastukseen. Nähtävästi halusin nyt pistää tilipäivän saldosta hieman tähän tutkimukseen tässä kohtaa, ihan koska vaan halusin. No other reason. 🙂
