Kertoilinkin tässä taannoin Venlan ruokailutottumuksista. No, nyt voin meidän molempien iloksi kertoa, että seuraava askel kohti raakaruokinnan maailmaa on otettu.
Venla siirtyi siis niin kutsuttuun 50/50-ruokintaan, jossa (vähintään) puolet ruoasta koostuu lihasta ja puolet laadukkaasta täysravintonappulasta. Monesti suhdeluku voi olla jotain ihan muutakin, kuten 70:30, mutta joka tapauksessa niin, että sekä lihapuolen tuotteita että nappuloita ruokaan sisältyy säännöllisesti. Hyödyt ovat monet: nappuloista koira saa vitamiineja, kivennäisiä ja kuitujakin, ja liha tuo omat hyötynsä ravitsemukseen, tässä esimerkkejä luetellakseni: monipuolinen ja terve suolistomikrofloora, jolloin saadaan rakennettua äkillisetkin ruokintamuutokset helposti sietävä, teräsvatsainen koira; lisäksi lihapohjainen ruokinta tukee koiran lalajityypillistä ravitsemusta; ravinto on monipuolista, vaihtelevaa, aitoa, puhdasta, lisäaineetonta, kotimaista, suoraviivaista ja itse asiassa jopa ruokahävikkiä vähentävää.
50/50-mallissa ruokakuppi rakennetaan niin, että nappulamäärä vähennetään puoleen siitä, mitä koira normaalisti söisi, ja vastaavasti kuppiin laitetaan lihatuotteita. Lihan määrän voi laskea parillakin tavalla, mutta lopputulemana noin puolet lihaa siitä annosmäärästä, mitä koira söisi pelkällä raakaruokinnalla. Vitamiinien ja kivennäisten tarve lasketaan myöskin puolikkaalla annoksella.
Venla on syönyt ihan pikkupennusta asti varovaisesti maistellen raakoja lihoja, mutta pitemmän aikaa sen ruokavaliossa on ollut jo noin neljännes lihaa. Ja tältä ruokakuppi näyttää nyt:
Lihoina kalkkunaa, luullista broileria 
Sika-nautaa ja luullista broileria
Ruoka tarjoillaan kahdesti päivässä, ja ruuat sisältävät yhteensä 160 g nappuloita, 500 g luutonta lihaa, 100 g* luullista lihaa (jauhettu luullinen broileri) kalsiumtarpeen takaamiseksi, 5 grammaa maksaa (A-vitamiinin lähde – jep, niin pieni määrä riittää), ruokalusikallinen lohiöljyä (omegat) ja vaihdellen pellavaöljy (E-vitamiini), hyppysellinen merilevää (jodin lähteenä) sekä sinkkiä ja D-vitamiinia jauheena.
* haluaa kertoa meille, että luullista lihaa voi olla myös broilerin siivet, broilerin kaulat, sekä muut luulliset lihat, ja niiden määrä vaihtelee sen mukaisesti, että kalsiumin tarve täyttyy.
Lohiöljy on tuollaisena oranssina nappina kupissa, kun suoraan pakkasesta otettu hyhmeinen lohiöljy ei ole vielä ehtinyt sulaa. 🙂 Kuviin asti tässä kohtaa ei vielä päässyt broilerin siivet ja kaulat, joita Venla rouskutteli ihan innokkaana ja tyytyväisenä. Eli niitäkin voidaan sitten vaihtelun vuoksi aina lisätä ruokakuppiin.
Tuohon annokseen sitten vielä vähän vettä joukkoon, ja valmista on. Ruoan valmisteluun menee aamulla muutama minuutti ja illalla pari ylimääräistä minuuttia, kun ottaa seuraavat lihat sulamaan jääkaappiin. Eli ei nyt ihan hirveän monimutkaista sitten kuitenkaan.
Voi kun tuo Venlan ruokakuppi näyttää niin suhteettoman isolta. Se on neljän (vai jopa viiden…?) litran astia kaksiosaisessa ruokakuppitelineessä. Voisi olla, että tälle daamille riittäisi jo numeroa pienempikin ruokakuppi. 😀 Eipä se kyllä ole valittanut siitä(kään).
Nämä määrät on nyt laskettu Venlalle Venlan painon, kulutustarpeen ja syömänsä nappulan pohjalta yhteen ynnäiltynä. Määrät voivat olla suuntaa-antavia myös sinun koirasi käyttöön, mutta ruokintaa aloittaessa kannattaa suorittaa pieni laskentatoimenpide ruoan määrän ja vitamiinien määrän kanssa. Mistä sitten tiedän, minkä verran mitäkin täytyy olla?
Hyvä ja tiivis tietopaketti löytyy esimerkiksi täältä. Kehtaan tälle sivulle linkata, kun on minulla saattanut olla näppini pelissä sivun sisällön kanssa… 😉 Ja saa minuunkin suoraan ottaa yhteyttä, voin neuvoa parhaan taitoni mukaan eteenpäin.
Mä olen tästä innoissani, ja Venla tykkää lihapohjaisesta ruokinnasta!
Lihat ja lisäravinteet ostan Kennel-Rehusta, kuivanappulat Tuuloksen Mustista ja Mirristä. 🙂