Ihana kaveritreffailu alkoi viikko sitten sunnuntaina Pepen kanssa. Ensin käytiin taivaltamassa metsälenkki, ja sen jälkeen bileet jatkuivat vielä hetken aikaa takapihalla (vaakamalliset kuvat otti Krista):
Ja kun puhetta on ollut, että Pepestä olisi kiva saada otettua tuoreita pönötyskuvia, niin niitäkin sitten räpsittiin pari lenkin päätteeksi! On sillä vaan komeat raamit, miehen alulla <3
Tiistaina tuli sitten vierailulle Smee ja Pamps <3
Tällä kertaa myös Pamps otti kunnon juoksuspurtteja pihalla isojen kanssa; oli selkeästi paljon kivempaa kuin viimeeksi vesisateessa, ja plus että daami taisi todeta että Venla on ihan OK kakara 🙂
Kuvat hämärtyvästä illasta ovat vaan juuri niin pimeitä kuin olivat myöskin koirien leikit x)
…Ja siitä syystä olikin hyvä ottaa treffit uusiksi heti lauantaina, ja suunnata päiväsaikaan metsälenkille. Minua harmittaa nyt todella paljon, että Pamps ei tallentunut yhteenkään kuvaani metsässä, mutta mukana pikku tirriäinen tuli! Metsäily kolmen koiran kanssa meni jotakuinkin näin: Venla innosti Smeen juoksemaan, ja spurtin päätteeksi Venla löytyi Smeen kyydittämänä selältään lumihangesta. Kun Venla oli saanut isommaltaan riittävän monta lumipesua, se siirtyi helpompaan kohteeseen, eli Pampsin luo. Liian vauhdikkaat leikkiinkutsut saattoivat saada Pampsin huomauttamaan, että nyt vähän varovaisemmin niiden isojen tassujen kanssa. Mutta aina silloin tällöin Pamps innostuikin spurttailemaan doggien kanssa (voi miten mainoita voivatkaan pienen whippetin vauhdikkaat spurtit olla!), vaikka muuten pääsääntöisesti kulkikin Hannan vierellä. Seuraavaksi Venla, tai Smee, aloitti taas uuden spurttailukierroksen, ja rundi alkoi alusta. 🙂
Ainoa harmi, mikä lenkiltä tuli, oli että Venlan useammastakin varpaasta aukesi kynsinauhat pakkasen ja lumen yhteisvaikutuksena. Nyt täytyy vähän seurailla, ettei Venla yritä itse hoitaa varpaitaan liiaksi.
Ja sitten tälle päivälle tavattiin vielä Waldoa! <3 Ah, ihanaa 🙂 Myös me kävimme metsälenkillä, ja sen päätteeksi vielä pientä piharallattelua tässä kotipihalla. Venlan ja Waldon leikeissä oli hauska ero: metsässä se oli taas Venla, joka oli selällään lumihangessa ja selkeästi altavastaavana, mutta kun tultiin meidän pihalle, roolit vaihtuivat – Venla vei ja Waldo wikisi! 😀 (kuvat kotipihalta otti Laura):
Suuret kiitokset kaikille koirakavereille ja Kristalle, Hannalle sekä Lauralle. Ette ehkä arvaakaan, miten tärkeää on minulle, että meillä Venlan kanssa on näin hyviä koira- ja ihmisystäviä tässä ympärillä. 🙂