Vaikka sitä miten luulisi, että tässä näiden reilun yhdentoista tanskandoggivuoden aikana olisi ehtinyt hankkia jo kaiken tarpeellisen ja tarpeettomankin, niin kuitenkin sitä jostain keksii aina jotain uutta ostettavaa. Tai vähintäänkin päivitettävää tai muulla tavoin upgreidattavaa.
Höpöpallo
Tämä. Aivan täysi turhake, etenkin kun Venlan lelukori pursuaa entuudestaan kaikista niitä leluista, joita (huom!) Tämä Pentu Ei Ole Hajottanut, ja lisäksi lelu on kaikessa hauskuudessaan niin rasittava… ja juuri sen takia se piti hankkia, ja ai että Venla rakastaa tuota rasittavanhauskaa lelua!!
Ensireaktio leluun oli säikähdys. Pari minuuttia sitä ihmeteltiin laajentunein silmin, mutta uteliaisuus voitti ja sen jälkeen koira ja lelu ovat olleet lähes erottamattomat. Höpöpallo pitää laittaa aina jäähylle öisin, kun se ei malttaisi mennä nukkumaan (Venla käski painottaa, että se on nimenomaan Höpöpallo, jolle iskee iltavilli, ei hän).
Coockoo Bouncy -niminen lelu tuli ostettua Peten koiratarvikkeesta.
Uusia portteja
Koira-kissa-taloudessa joutuu väkisinkin elämään enemmän tai vähemmän portein rajattua elämää. Meiltä portit ovat löytyneet jo vuosia rajaamassa kissojen ruokailu- ja vessatilaa koiralta, ja nyt on Venlan oman huoneen ovella myös portti. Takapihalle vievälle ovelle ollaan jouduttu laittamaan kissoja varten portiksi kompostikehikko, hidastamaan mahdollisia pakoyrityksiä takapihan ovesta vaaralliseen ja hallitsemattomaan ulkomaailmaan (kyllä, kissamme ovat sisäkissoja). Olen yrittänyt etsiä sopivia portteja myös kodinhoitohuoneen ovelle, sillä yksi hyvin määrätietoinen Venlastentti tuppaa olemaan todella pahasti jaloissa ja tiellä ja solmussa käytävämallisessa kodinhoitohuoneessamme – aina ja tehokkaasti yhtä aikaa minun kanssani.
Vielä suurempi ongelmakohta on ollut makuuhuoneen ovi. Pariovimallinen oviaukko on juuri sen levyinen, että mitkään vakiomalliset koiraportit eivät siihen sovi. Meidän porttijärjestelyt, – jotta makuuhuoneeseen saadaan viileätä ilmaa kesäkuumalla tai vastaavasti takan tuomaa lämpöä leviämään myös makuuhuoneeseen, – ovat olleet vähintäänkin, noh, mielenkiintoisia.

Ihan tosi näppärä ja toimiva ja kaunis ratkaisu. Jep.
Olen kahlannut suomalaisia ja ulkolaisia porttiratkaisuja. Sopivia vaihtoehtoja ei vaan yksinkertaisesti ole tullut vastaan. Portti pitäisi olla nätti, kevyt = helposti avattavissa eikä se saisi maksaa tietenkään paljoa. Mahdoton tehtävä? Kyllä – tähän mennessä. Kunnes vastaus löytyi täysin käsittämättömästä paikasta.
Eräästä sekatavararautakaupasta löytyi puisia kasvien tukikehikoita, joissa on avautuva haitarimekanismi. Hintaa KYMPIN per kehikko. Todellakin kokeilemisen arvoinen juttu. Pari naulaa ovenkarmeihin, ja – ta-daa, ne toimivat täydellisesti!!

Jos ihmettelet, niin kodinhoitohuoneen ovelle piti jättää kapea rakonen, jotta kissat – etenkin Igor – pääsevät khh:n ikkunapaikalle päivävahtivuoroonsa.
Näetkö, miten täydellisesti portti soljuu edestakaisin? 🙂 Lisäksi portti on ihan sievä, ja se on on kevyt. On ihan totta, että jos koira haluaisi rymistää tiensä läpi tuosta portista, ei portti kovin kauaa pidättelisi koiraa. Venla sattuu, aiempien tyttöjeni tavoin, kunnioittamaan portteja, joten ne ovat sille ainoastaan henkinen este. Venla ei tule portista läpi, ellei se ihan selkeästi ole koiran mentävä rakonen. (Hekla-siskoa tämä meidän viritelmä ei pidättelisi puolta minuuttia. 😀 <3 –> Jälkikirjoitus! Niina kommentoi tätä lausetta seuraavasti: Hekla ohittais sen sun portin parissa sekunnissa – puolessa minuutissa se jo varmaan sulkisikin sen x))
Mutta ai että olen tyytyväinen! Hyvä tuli, ja halvalla! Kannattaa siis pitää mielessä kukkakaupan telineet, kun mietit tilanjakajia kotiisi 😉
Lenkkeilysormikkaat
Jes. Taas löysin itseni osastolta, jota en ihan heti kuvitellut ensisjaiseksi ostamispaikaksi. Nimittäin, löysin K-Raudasta työkäsineosastolta täydelliset hansikkaat lenkkeilyyn. Hanskoissa on kolme tärkeää ominaisuutta: Grippi, eli talutushihna ei luista käsissä; lämpö, koska mun sormet palelevat aina (siis aina!); “sutjakkuus” tai käyttömukavuus – koska kyllähän sitä voi pakata käsiinsä lämpöhansikasta paksuudella Michelin-ukko, mutta silloin hihnan käsittely, koiran ohjaaminen ja palkkaaminen ovat myös tasoa Michelin-ukko. Melko kankeaa.
K-Raudan työhanskaosaston laajasta valikoimasta löytyi Prof Workwear Polar Latex -hanskat, joissa on lämmin fleecesisusta ja päällä lateksipinnoitus, jolloin hanskat ovat myös vedenpitävät – ja ote talutushihnasta pitää aivan varmasti! Valitettavasti pienin koko hanskoista oli koko 8, joka on mulle aavistuksen iso. Mutta sillä olisi mentävä. Laskin myös sen varaan, että näihin hanskoihin saan pujotettua alle silkkisormikkaat lisälämmikkeeksi, ja kotona testatessani sisään mahtui jopa villasormikkaat! Eli tällä yhdistelmällä ei tule kylmä, ote pitää ja kuitenkin vielä namitkin saa kaivettua takin taskusta. Perfect. Hansikaspari oli myös todella edullinen, joten nämä maksavat varmasti itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. Hintansa ansiosta ei myöskään kirpaise pahasti, jos näitä nämä nyt vaikka sattuisivat hajoamaan ahkerassa käytössä.
Toppatakki
Ah, mun paheeni. Koiran kaulapannat ja vaatteet. Onneksi minulla ei ole pientä koiraa, kun pienille koirille on niiiiiiin paljon enemmän ihkuja pantoja sekä neuleita, huppareita, lokoiluasuja ja jos vaikka mitä pukuja, joita ei tehdä tanskandoggikoossa (onneksi, kiittää tilini saldo!). Jotenkin niitä pantoja ja vaatteita tulee haalittua… haalineeksi… —no, niitä nyt vaan ilmestyy jotenkin meille! *)
Näin kävi taas. Olin jo päättänyt, etten törsää. Sitten päätin uudestaan vielä vakaammin, että Oikeasti En törsää. Sitten kävelin kauppaan ja törsäsin. 😀 (oli se sentään alennuksessa…)
Venla sai ensi talveksi toppatakin. Feel Active Voss Parka, koossa 70 cm, värinä ihana viininpunainen <3. Haluan vakaasti uskoa, että vaikka takki tulisi jäämään vähän lyhyenpuoleiseksi selän pituudesta, se istuu ja suojaa muuten niin hyvin että tästä saataisiin takki koko ensi talveksi. Nähtäväksi jää, pitääkö vielä päivittää 80 cm takkiin tulevana talvena.
Tässä viime päivien shoppailutunnustukseni, millaisen sun lista on? 😉
*) Eikä tämä postaus kesältä 2019 todista niin yhtikäs mitään!

