Hei nyt käydään leikkimään,
siis hauskaa päivää vain!
Kun mennään Touhulaan.
Paljon riittää nähtävää,
ja hauskaa tehtävää,
kun käymme Touhulaan.
Anna tuulen henki lentää,
waude minne johtaa?
No Touhulaan, tullaan!
Ystäviä saat sä ain,
hauskaa aina vain,
kun saavut Touhulaan.
Seikkailut sua odottaa,
ne sinut yllättää.
Käy mukaan touhuntaan,
siis Touhulaan.
Kohta on taas päivä uus,
ja alkaa touhukkuus,
siis saavu Touhulaan.
On aika aloittaa!
En tiedä mikä Touhula meidän koti on, mutta Venla ainakin ottaa kaiken irti tuosta Touhukkaan Maailman tunnarin sanomasta…
Aamulla herätään, mieluusti muutama minuutti ennen kuin Äitin herätyskello soi. Portin takana on hyvä piippailla ja ilmoittaa “Olen herännyt!”, ihan vaikka siltä varalta, että Äiti unohtaisi hakea Venlan aamupissalle. Joka tapauksessa, kaikki aamut elämässä ovat yhtä paljon “JEEE! Uusi päivä! Annan kaikille AAMUPUSUJA!! Ja kohta Äiti antaa aamuruokaa!!”
Kun aamulla Äiti puuhastelee töihin lähtöä, istuu Venla ulko-oven edessä kiinni liimattuna, jos vaikka tänään Venla pääsisi mukaan. (Venla pääsee töihin noin kerran viikossa, mutta se ei estä yrittämästä mukaan lähtemistä kuutena muunakin päivänä viikosta + ne kaikki muut kerrat, kun ovesta liikutaan ulos ja sisään). Kun Äiti julmasti hylkää pienen lapsen kotiin, itketään Äitin perään surkeana pari minuuttia.
Mutta sitten asia jo unohtuukin, ja sitä voi paneutua esimerkiksi Luun ja Lelun Syönnin saloihin. Tai vaikkapa Reiska-tossun materiaalianalyysiin.
Päiväsaika vietetään pääsääntöisesti ihan OK rauhaksiin ja nukkuen, mutta jos jossain vaiheessa päivää sattuisi heräämään, voisi olla että Baby Shark Teeth saattaisi osua johonkin mukavantuntuiseen natustettavaan… Tämä herkullinen kohta on sittemmin blockattu, miksiköhän, kun se oli niin sopivasti siinä sohvan käsinojan nurkallakin vielä – juuri hampaiden korkeudella!
Kun Iskä päivällä käyttää ulkona pissalla, laittaa hän Venlan talutushihnan päähän. Venlaa ei kuulemma saisi muuten vapaaehtoisesti sisälle, ja työpäivää pitäisi kuitenkin päästä jatkamaan. Jos Venla saisi päättää, se rallattelisi pihalla kaaaaiket päivät! Siellä voisi vähän Kaivella Kuoppia ja Maistella Maatuvia Puunlehtiä ja Jahdata Lintuja ja Katsella Ohikulkijoita Tiellä ja Vaklata, Mitä Naapuri Tekee. Ja Heitellä Palloa. Muiden juttujen muassa.
Mutta sisälle joutuu, ja taas vaaditaan rauhoittumista. Höh. Mutta myös Iskä antaa ruoan päivällä, se on kivaa!
Sitten. Vihdoin, VIHDOIN Äiti palaa töistä!! Siitä on ainakin miljaaaardi vuotta, kun Äiti aamulla lähti ja hylkäsi pienen koiranpennun! Tilanne vaatii ISOJA pusuja ja haleja!! Koska Äiti on Ehkä Maailman Paras Asia!!
…Ja lisäksi Äitin kotiintulo tarkoittaa, että aktiivinen aika päivästä voi alkaa, ja Venla pääsee Touhuamaan Kaikkea Jännää Äitin kanssa. Välillä käydään näyttelytreeneissä, välillä meillä käy vieraita ja aina joskus käydään jossain kylillä, kuten Eläinkaupassa. Mutta yleensä lähdetään Metsälenkille! Metsälenkillä voi esimerkiksi Vaania Äitiä, ja jos lenkille osuu Se Kiva Sammalkosteikko, niin siellä on ihana juosta ja hörppiä vettä ja rallattaa menemään vauhdikkaasti. Muuten lenkillä tulee Juostua, Kiipeiltyä, Kannettua Keppejä (ja tietenkin Vaanittua pahaa-aavistamatonta Äitiä), Syödä Mustikoita suoraan pensaasta (NAM!) ja Kannettua Käpyjä.
Huh. Vaikka olikin rankka lenkki, niin silti kotona jaksaa vielä vähän leikkiä vesihanan kanssa.
Ja sitten kun osuu kohdalle Siivouspäivä, niin silloin tehdään selväksi imurille, Kenen Sohvaa tässä oikein imuroidaan! Parhaassa tapauksessa tulee esiin myös Moppi. Sehän se onkin paras, mille voisi vähän antaa runtua!
Ja kun Äiti asettuu sohvalle, yrittääkseen esimerkiksi päivittää jotain blogia, niin sehän on Venlan mielestä maailman paras hetki haleille ja pusuille ja kainaloitsemiselle ja Avustamiselle!
Sitten alkaa yleensä jo ilta lähtestyä, ja voi jo ehkä alkaa rauhoittumaan sohvalle. Venla on löytänyt sohvalta Oman Nurkan, johon se aina kääriytyy rullalle, kun on aika levätä.
Illalla Äiti antaa taas ruoan, se on Päivän Ehkä Viidenneksi paras hetki. Yksi ja kaksi ovat Aamuruoka ja Päiväruoka, sekä loput kaksi muuta Se Hetki, Kun Äiti Tulee Kotiin ja Voi Halia sekä Se Hetki, kun Äiti Istuu Sohvalle ja Voi Halia.
Sellainen on Venla Heikkisen Touhukas Maailma.















