Jes! Tänään on ollut taas punnitus- ja mittauspäivä, kun mittariin pärähti yksi täysi viikko lisää. Venla on tänään siis yksitoistaviikkoinen, ja painoa tänä aamuna oli 15,2 kg (+1,8 kg edellisviikkoon) ja säkäkorkeutta 47 cm (3 cm). Ja sopivasti saatiin napsittua 11-viikkoisen passikuvakin:
Männäviikkoon on ehtinyt taas mahtua kaikenlaista aktiviteettia. Me ollaan lähdetty tutustumaan työelämään – Venla on paitsi hurmannut kaikki työpaikalla, myös ollut siellä todella reippaasti erilaisten äänien, hajujen ja jopa hetkittäisen hälynkin keskellä. Toiset koirat kuulemma saattavat jännittää paikkaa, juuri edellä mainituista syistä. Toiset ei sitten niinkään; Venla-neiti on nukkunut sellaisia kuuden tunnin pituisia päikkäreitä työpöytäni alla vallan tyytyväisenä. 😀
Työpäivien lisäksi Venla on päässyt pyörähtämään autoliikkeen kaikuvassa hallimaisessa ympäristössä (ei ollut mitenkään ihmeellistä hänen mielestään), käynyt Kotkassa Sapokan vesipuistossa katselemassa ihmisiä, koiria ja tietenkin hienoa puistoa, käynyt metsälenkillä rallattelemassa kanervikossa sekä käynyt kanssani näyttelytreeneissä! Treeneissä meidän oli tarkoitus ihan vain katsella reunalla, harjoitella rauhoittumista sekä treenata näyttelyhihnan käyttöä, mutta jotenkin me sitten löysimme itsemme jo pikkubeebisten harjoitteluringistä 😀 Hienosti meni treenit, ja näyttelyhihnaa saatiin jo vähän tutummaksi.
Venlan mielestä kuitenkin varmasti hauskinta oli tämänpäiväinen uusi leikkikaveri. Tutuillamme on kolme viikkoa vanhempi suloinen pentu, dobermann-kanariandoggimix Luna. Luna ja Venla olivat juuri nyt aivan samankokoisia, niiden painit ja leikit menivät aivan täydellisesti yksiin. Pihapainia oli aivan ihanaa katsella; uskon ja toivon, että tullaan tapaamaan tätä neitokaista vielä uudestaankin! <3
