Viime viikkoina on alkanut kotona olla sellainen odottavan, jännittyneen, onnellisen iloinen tunnelma höystettynä vaaleanpunaisilla sydämillä. Jokohan mä nyt uskaltaisin riemuita tästä ääneen… <3
En tiedä, itkeäkö onnesta vai odotuksen piinasta.
Mutta nyt se tapahtuu.
Viimein.
Ihan kohta.
Meille on tulossa pentu!

Tässä on Neiti X. Lopullinen kutsumanimikin on olemassa ja oikeastaan päätetty jo, mutta sen julkistamisen viivästyttäminen on saanut täällä taustalla jo sellaiset mittakaavat, että venytetään vielä heetken aikaa uteliaimpien pitkämielisyyttä… 😀 Joten olkoon hän vielä pienen hetken Neiti X, Tyyppi, Tytsy tai Pennu.
Olen seurannut tämän pentueen syntyä ja kasvua erittäin kiinnostuneena. Isänä pentueessa on minun top 3 -kärkeen suomalaisista sinisistä uroksista nouseva herra, Veeti. Veeti syntyi vuonna 2011, ja pyörähtelimme samoissa näyttelykehissä Hertan ja Veetin kanssa. Ne pari kertaa, kun Hertta sijoittui näyttelyissä palkintosijoille, oli se aina vastakkaisen sukupuolen paras, Veetin tullessa oikeutetusti voittajaksi ja rotunsa parhaaksi. Veeti käväisi junnu- ja avokehissä muutamat kerrat saadakseen tarvittavat sertit ja siirtyi välittömästi valiokehiin. Me jäätiin Hertan kanssa vielä pyörimään avoimeen luokkaan muutamaksi toviksi pitempään… x) Veeti oli siis yksinkertaisesti ilmaistuna kertakaikkisen upea koira.
Kun sain kuulla, että Veetille olisi tulossa pentue Suomeen ja kun emänä yhdistelmässä olisi erittäin tyylikäs, tasapainoinen ja hieno, kiltti narttu Mustikka, eihän siinä auttanut kuin ottaa puhelin kouraan ja ryhtyä soittelemaan kasvattaja Kirsi Mäelle.
Mustikasta vielä sellainen huomio, että hän on myös Hekla-Heklanaattorin äitikoira – eli meille tuleva pentu on Heklan siskopuoli! Huhhahhei 😀 Kuitenkin, sekä Mustikka että hänen jättämänsä jälkeläiset (Heklan pentue) ovat olleet erittäin varmaluontoisia, ystävällisiä ja sosiaalisia pusukoneita; terveys ja luonne ovat kuitenkin tärkeimpiä kriteereitä pentua valitessa, olkoon pentu millainen hulivili tahansa. (No, olen mä joka tapauksessa tilannut melkoisesti rauhallisemman version tänne meille… :))
Neiti X saapuu meille 1,5 viikon päästä. En pystyisi enää odottamaan. Meillä eletään täällä jo aikamoista pentukuplaa: koti alkaa olla kohta laitettu valmiiksi pennulle, kaikki tavarat ja lelut ja ruoat ja herkut ovat hankittuna… Ja tämä ihanin pentupanta odottaa käyttäjäänsä jo, valmiina eteisen naulassa.

Ja ihan kohta, ihan kohta blogini saa taas olla nimensä mukaisesti A Great Dane site, ja pian pääsen kirjoittamaan doggipennun kasvusta ja elämästä. Ja kaikista tuhotuista leluista, syödyistä Kielletyistä Tavaroista — ei kun, eihän niitä tule, – ja Metsälenkeistä ja Suurista Opituista Asioista Elämässä ja ehkä uintireissuista ja viikonlopuista kesämökillä ja toivottavasti näyttelymatkoista ja…
Ihan kohta.
Ihan kohta. Noin 10 päivän päästä.







