Nyt alkavat olla ihanat lomareissut ja kesän telttaretket plakkarissa tämän vuoden osalta. Näitä fiilistellessä huomasin miettiväni, että ollaan me ehditty harjoitella melkoisen paljon tuota matkustelua, retkeilyä ja telttailua ison koiran kanssa. Ensin useita vuosia Hertan, ja nyt sama meininki jatkuu Nemin kanssa. Suuri helpotus reissuille lähtiessä on koneelle tallennettu pakkauslista, jota ylläpidetään säännöllisesti ja joka kaivetaan esiin AINA, kun matkailua tai retkeilyä on luvassa.
Lista on hioutunut vuosien varrella – jotain sieltä on tipahtanut pois, paljon uusia tullut lisää, ja varusteet itsessään ovat päivittyneet matkan varrella. Tällä hetkellä olen aika tyytyväinen pakkausmetodiimme, ja se kattaa meidän koiramme retki- ja matkustustarpeet täysin.
Sainkin siis idean, että voisin kerätä yhteen paikkaan ylös omalla kokemuksella haalimani osaamisen, tuotteet ja käytännön vinkit, joita voi tarvita koiran – eikä minkä tahansa koiran, vaan tanskandoggin – kanssa retkeillessä ja telttaillessa.
Pelkästään tänä kesänä Nemi on yöpynyt teltassa kanssani 5 yötä, ja vaativuudeltaan eri tasoisia päiväretkiä ja -vaelluksia (rinkoilla ja ilman) ollaan tehty… No, ihan tosi monta. Kun siihen lasketaan aiempien kesien telttailut (sekä Hertta-koiran kanssa sitäkin ennen tehdyt retket), voin siis väittää, että ollaan ehkä hieman harjoiteltu tätä retkipakkaamista ja telttailua koiran näkövinkkelistä katsottuna.
Huomiona vielä, että puhun nimenomaan kolmen vuodenajan telttailusta – kylmimmät yömme ulkona ovat käyneet lähellä nollaa, mutta ei muistaakseni koskaan pakkasen puolella, ja ihan umpitalven telttailun varustelu olisi sitten vielä aika lailla oma lukunsa. (Ja entä se ihmisten varustepuoli sitten? ..No tuota, koska kyseessä on Nemin blogi, en lähde avaamaan tätä sen enempää. ”Pari sanaa” aiheesta saattaisi jotenkin ryöpsähtää käsistä. :D)
Joten, jos olet suunnittelemassa retkeilyä ja telttailua doggisi tai muun lyhytturkkisen koiran kanssa, ota tästä varustevinkit sekä muut käytännön vinkit talteen – ja muokkaa omiin tarpeisiisi sopivaksi! 🙂
Minun on ihan pakko saada aloittaa tämä Nemin ”yleisellä” pakkausmuistilistalla, jota käytin viimeksi esimerkiksi edellisellä Kuusamon-reissullamme. Ei pureuduta sen sisältöön tarkemmin, mutta tästä listasta voi olla toki hyötyä, ihan vaikka omaa kesälomareissua koiran kanssa miettiessään.
Tuosta listasta on hioutunut ja muokkaantunut se telttailuversio, jota nyt ajattelin käydä tarkemmin läpi. Mitä varusteita pakkaan pitkälle päiväretkelle tai telttayötä varten? Miksi? Mihin varusteisiin olen päätynyt? Mitkä ovat parhaat tipsit reissupakkaamiseen?
Kas tästä lähtee, olkaapa hyvä!
Koiran (tanskandoggin) telttavarustus
Ruoat: reissuille pakkaan mukaan kuivaruokaa annospusseihin pakattuna sekä märkäruokaa, joissa suosin 300 g painoisia annospusseja, sillä ne vievät suht’ vähän tilaa. Märkäruoalla korvaan osan kuivanappulasta, ja lopputulemana kuivaruokaa ei tarvitse kantaa niin paljon mukana. Toki kokonaisenergiamäärän saanti pitää varmistaa. Vinkki! Jos koiran ruokavalio kestää, pidemmille tai raskaammille reissuille kannattaa vaihtaa aktiiviruokaan, tai lisätä pakkauslistaan mukaan esim. ruoan joukkoon laitettavaa kuivalihaa. Vinkki! Pakkaan ruoka-annokset valmiiksi koirankakkapusseihin – pusseille on myöhemmin hyötykäyttöä 😉
Taitettava matkakuppi: doggin syömät ruokamäärät ovat isoja, joten ruokakupin vetoisuuskin saa olla 2-3 litraa. Clas Ohlsonilta on löytynyt juuri ja juuri riittävän kokoinen silikonikuppi, joka taittuu kasaan ja on siis kevyt ja helppo pakata mukaan.
Taukoruoat ja taukoherkut: kun päivän retki on pulkassa, ja me muut istumme notskin ääreen käristelemään makkaraa, saa Nemi taukoeväänä yhden 150 g painoisen märkäruokapussin (no ja vähän sitä makkaraakin). Märkäri on hyvin sulavaa ja tarjoaa samalla koiralle nestettä, mitä sekin on kadottanut retkellä rinkkoja kantaessaan. Jos reissu on vaativa, saatan pakata mukaan kuivattuja herkkuja, kuten kanankauloja tai lihalastuja. Näissä herkuissa on rasvaa ja energiaa, ja sitä saa vähän ollakin!
Namit: perus koulutusmakupalat pieneen minigrip-pussiin ja talutusvyön taskuun pakattuna. Näitä kuluu aina.
Vesi: Suomessa kulkiessa, koira löytää yleensä riittävästi nestettä eri onkaloista ja ojista matkan aikana juodakseen. Veden miettiminen tulee kyseeseen paitsi helteisillä reissuilla, mutta aina joka tapauksessa viimeistään taukopaikalla: onko taukopaikalla kaivoa? Onko sen vesi tutkittu juomakelpoiseksi? Vedestä saa enimmät pöpöt pois keittämällä vettä vähintään kolme minuuttia (noin niin kuin ihmisiä ajatellen). Mutta jos vesipisteeltä on matkaa leiripaikalle ja joudut kantamaan vesiä joka tapauksessa, on hyvä muistaa, että koirakin tulee tarvitsemaan vettä ruokiensa joukkoon, sekä illalla että aamulla. Jos pakkaat vedet jo kotoa käsin rinkkaan, huomioi jälleen kokonaisvedentarve. Vinkki! Jos tiedossa on, että vettä pitää kantaa pitemmänkin matkan päästä, on näppärä lisävaruste erillinen vedenkantopussi.
EA-laukku: ripulinhoitolääkkeet (meillä Canikur), kipulääkkeet (Rimadyl), punkkipihdit, kyypakkaus sekä suojatossut mahdollisten ongelmatilanteiden varalle. Vinkki! Tyhjistä kakkapusseista saa suojaavan, vedenpitävän sukan/kengän, jonka voi tarvittaessa sujauttaa koiran – ja myöskin omaan jalkaan. Miten tämä saataisiin pysymään kiinni koiran jalassa… Hmm.. pitääköhän EA-tarpeisiin lisätä vielä Leukoplast-teippi 😀
Retkipeti: Monien eri kokeiluiden jälkeen, olen vihdoin löytänyt mielestäni riittävän hyvin toimivan patjaratkaisun Nemille. Hankin sille retkeilykaupasta lasten kokoa (tai aikuisten lyhyt malli) olevan makuualustan. Alusta on vanutäytteinen, ripstop-kankaalla päällystetty ja ”itsestään täyttyvää” mallia. No, pitää sitä jonkun verran vielä puhaltaa itse täyteen, mutta kuitenkin. Ennen kaikkea, peti pakkautuu yllättävän pieneen tilaan (!!) ja mahtuu siis mukavasti minun rinkkaani. Patja painaa noin 600 g. Huonona puolena patja on vähän kapea, mutta Nemi nukkuu teltassa ollessaan muutenkin paljon kerällä, joten kyllä se siinä mahtuu nukkumaan. Tai sitten se nukkuu osan yöstä minun makuupussini päällä.
Fleece pedin päälle: Makuualustan päälle tulee mittatilaustyönä Nemin Mummin ompelema fleecepeitto, vähän niin kuin lakanaksi. Se lämmittää ja eristää, ja lisäksi fleecepäällinen suojaa sen sisällä olevaa retkipatjaa lialta, koiran kynsiltä ja nirhaumilta. Fleece on helpompi puhdistaa tai tarvittaessa uusia, kuin itse patja. Kaiken lisäksi Nemi tykkää nukkua mieluummin fleecen kuin suoraan retkipatjan päällä 🙂
Kaikki petituotteet kasattuna
Sadetakki: Suomessa sataa aina, ja sateen sattuessa retkeillään sateessa! 😀 Nemillä on käytössä Hurtta Torrent coat -sadetakki. Takissa on sen verran varaa, että sateen yllättäessä sen saa heitettyä koiran ja koiran selässä olevien rinkkojen päälle! Näin myös Nemin kantamat tavarat ja tarvikkeet pysyvät kuivina. Lisäksi sadetakki on hyvä heittää koiran päälle taukotakiksi.
Pyjama: Lyhytturkkisena ja hyvin auttamattoman pohjavillan omaavana rotuna (ja mukavuudenhaluisena ja lämpöisestä tykkäävänä) tanskandoggi tarvitsee yöllä lämmikettä. Lämpöisempiin kesäöihin Nemille riittää Hurtan body warmer -haalari, josta puhun yleisesti vain pyjamana. 🙂 Body warmer on tekninen vaate, jossa on lämpöä heijastava sisäpinta. Se on myös suhteellisen kevyt ja pakkautuu aika pieneen tilaan oman kantopussukkansa ansiosta. Tämä on ollut ihan luottovaate jo monta vuotta!
JumppaPomppa: JumppaPompasta on muodustamassa meille uusin luottovaate reissuille. Jumpperi on hyvä laittaa päälle koiralle taukovaatteeksi etenkin koleampina tai kosteampina päivinä. Vinkki! Jonkun verrankin lämpöisemmän setin yöksi saat koiralle pukemalla vaatteita kerroksittain: alle haalari, päälle JumppaPomppa ja tarvittaessa vielä sadetakki siihen päälle. Lämpöarvo alkaa olla jo todella hyvä!
Huomiotuotteet: valo tai valopanta pakkautuu mukaan aina, koska se on pieni ja kevyt ja helppo ottaa yölläkin käyttöön. Syksyn reissuille mukaan pakataan sitten vielä huomioliiviä, ettei mene hirvenvasat ja tanskandoggit sekaisin metsässä.
Kuolapyyhe/pyyhe: koska tanskandoggi. No, jos kuolapyyhkeeksi ei tarvitsisikaan, niin sateen sattuessa on ihan kiva, että mukana on pyyhe, johon kuivata koiran tassut ennen kuin sen laskee telttaan sisään.
Kakkapussit: nimensä mukaisen käyttökohteen lisäksi kakkapussit ovat tosi monikäyttöisiä: niitä voi käyttää kosteudelta suojaavana tossuna, ihan tavan roskapussina tai tyhjään pussiin on mukava kerätä metsästä löytyneet sienet ja marjat. 🙂
Rinkka + valjaat: Nemin käyttämä rinkka on RuffWear Palisades Pack, koko L. Pakettiin kuuluu myös valjaat, joita voi käyttää ilman rinkkaa. Rinkka kiinnittyy valjaisiin näppärästi neljällä pikasoljella, eli on helppo ja nopea pukea ja riisua. Reppujen vetoisuus on 16 litraa, ja ne sisältävät myös pienet vesirakot.
Valjaissa tulee mukana pienet pehmikkeet rintakehä- ja vyötärökappaleisiin, mutta rintakappaleeseen ei erillistä vahviketta ollut. Tämä on mielestäni todella hölmö suunnitteluvirhe. Niinpä ompelin valjaisiin punaisen fleecevahvikkeen ihan itse joskus vuosia sitten. Sittemmin Ruffwear valmisti lisäosana ostettavan rintapanssarin valjaisiin asennettavaksi. Ostin mokoman tuotteen ihan tuossa pari viikkoa sitten vain todetakseni, ettei se istu tanskandoggin rakenteeseen sitten mitenkään päin! Kun tästä ehdin, niin taidan koittaa vähän modata ja fiksata ostamaani lärpäkettä; jospa saataisiin vähän pienempieleinen rintakappale Nemin valjaisiin tuon punaisen kaunistuksen tilalle.
Talutushihna: Hihna-asiakin on sellainen, että se uudistunut ja yrittänyt hioutua täydelliseen vaihtoehtoon tässä vuosien varrella. Nyt olen taas toistaiseksi ihan tyytyväinen tämän hetkiseen ratkaisuuni. Käytössä on Rukan nailoninen, kolme metriä pitkä monitoimitalutin. Talutusvaiheessa Nemi kulkee puolikkaaksi lyhennetyllä, eli 150 cm hihnalla, eikä se sen pitempää tarvitsekaan. Mutta, (vinkki!), pitkä monitoimitalutin on erittäin kätevä taukopaikalle saavuttaessa. Kun koira pitää saada pois käsistä siksi aikaa, kun purat tavarasi ja kasaat teltan, koira pitää kytkeä johonkin. Suomessa yleisimmin taukopaikoilta löytyvän keski-ikäisen perusmännyn ympärysmitta on yllättävän suuri, ja se syö koiran taluttimesta aika paljon. Lyhempi hihna saattaa jättää koiralle vähän turhan naftin liikkumavaran.
Joustari-jatkopala: Yess. Eli koiran ollessa tällaisessa pitkäkestoisessa vetohommassa vaelluksella, on hyvä saada koiran ja sinun väliin vähän joustoa. Kuminauhajousto vaimentaa vetopainetta ja nykäisyjä paitsi koiran päässä (niska, selkäranka), mutta myös sinun päässä (selkä, lantio tai taluttaessa olkapää). Ratkaisuja löytyy monenlaisia: on taluttimia, joissa on kiinteänä osana mukana joustoa. Tällainen joustotalutin on todella hyvä ratkaisu, voin monen vuoden käyttökokemuksella senkin kertoa. Käytössäni ollut talutin on ollut TopCanis-merkkinen.
Toinen vaihtoehto on hankkia pieni joustava jatkopala, joka kiinnitetään koiran valjaisiin ja taluttimen väliin. Kolmas vaihtoehto on, että talutusvyössäsi on valmiiksi joustokuminauhat, ja tällöin erilistä joustarijatkopalaa ei välttämättä tarvita (minulla käytössä nyt tämä ratkaisu, lue talutusvyöstäni alta).
Panta: no, pantakokoelmasta pitää nyt vaan valita oikea panta sävy sävyyn muiden varusteiden, vuodenajan ja muiden vaikuttavien tekijöiden kanssa. 😉 Meidän valinta on ollut monesti samaa sarjaa taluttimen kanssa.
Talutusvyö: Minulla on ollut useampia vuosia käytössä Hurtta
Out juoksuvyö. Valitsin tämän vyön aikanaan käyttööni yhdestä minulle tärkeästä
syystä: vyössä on pikalukkokiinnitys – eli sen saa puettua ja riisuttua hyvin
nopeasti ja vaivattomasti. Mutta vyön ominaisuudet ovat olleet muutenkin oivat:
siinä on vetoketjullinen tarviketasku, kiinteä vesipullotasku takana,
teräksiset lukot ja koiran talutin kiinnitetään metalliseen, pyörivään
paniikkilukkoon. Talutusvyössä on myös kuminauhoista valmistetut jalkaremmit,
mutta niiden säädöt eivät pysy paikallaan – ainakaan ilman, että tikkaisin ne
harsopistoilla paikoilleen. Talutin kiinnitetään vahvaan joustokuminauhaan,
joka kiinnittyy karabiinihaoilla vyöhön. Näin ollen erillistä joustokuminauhaa
taluttimeen ei enää tarvita.
Jes. Kokonaisuutena toiminut erinomaisesti.
Olen tänä kesänä ostanut itselleni uuden rinkan, Osprey Xena 70:n. Rinkka vetää paitsi omat tarvikkeeni, osan kotatelttamme varusteista mutta myös osan Nemin tavaroista – sillä ei, edellä mainitut kaikki Nemin tavarat eivät mahdu Nemin omaan rinkkaan. Uuden rinkan myötä olin aivan riemuissani vielä seuraavasta modauksesta:
Rinkka on rakennettu niin, että lantiovyö on irrotettavissa, ja tästä ominaisuudesta johtuen lantiovyö sivutaskuineen on rakennettu pikalukolla avattavaan kaksikerrosrakenteeseen. Onpas vaikea selittää! No, mutta silti, tähän kaksikerrosrakenteeseen minä sain kiinnitettyä D-renkaat, ja ta-daa, näihin renkaisiin saan kiinnitettyä talutusvyöstäni joustarin!
Vanhemman rinkan kanssa talutusmuoto oli se, että rinkan alle tuli talutusvyö, josta koiraa talutetaan, ja rinkka puetaan talutusvyön päälle. Voin kertoa, että tämä ratkaisu tuntui pitkien vaelluksien jälkeen lantioluissa – kaikki ylimääräinen mikä voi hangata, no, hankaa.
Nyt, talutusvyö alta jää kokonaan pois, ja koira talutetaan rinkkaan kiinnitettävästä lisäpalasesta. Systeemissä vetopaine ei tule lantiovyölle (mikä olisi huono juttu), vaan ulommalle kerrokselle sekä joustinpalalle. Näin rinkka istuu paremmin selkääni, ja ergonomia paranee. Ai että! Sanottakoon nyt vielä, että systeemi on vielä kokeiluasteella, eikä sitä ole päästy testaamaan ihan täyslastissa olevalla rinkalla. Toivotaan ja luotetaan siihen, että ratkaisu on silloinkin hyvä.
Tajusikohan kukaan tästä mitään? No, otetaan loppukaneetiksi vaikka että vinkki! Varusteita yhdistelemällä ja muokkaamalla voi löytää omaan käyttöön juuri itselle sopivan ratkaisun. Ole luova.
Jos viileitä öitä, niin vielä nämä:
Pieni viltti: Löysin juuri hetki sitten ihanan, pehmoisen viltin joka rullautuu yllättävän pieneen tilaan ja oli kokoonsa nähden todella kevyt – vain 100 g! Tämä viltti pakkautunee jatkossa reissuille lisäpeitoksi.
Kaulatuubi: Nemillä on oma tuubihuivi (tai itse asiassa kaksikin: paksumpi ja ohuempi), joka pakataan mukaan, jos öiden oletetaan olevan viileitä. Fleecehaalari suojaa koiraa hartioihin saakka; kaula, pää ja korvat ovat vailla suojaa ilman tätä tuubihuivia.
Fleecehaalari: Se paksumpi pyjama :-). Kyseessä on siis Hurtan pitkäpunttinen fleece-haalari (nimeltään muistaakseni Hurtta Outdoors fleece overall). Haalari valitettavasti painaa aika paljon ja vie tilaakin, mutta on se lämpöisempi vaatekerta kylmemmille keleille ja siitä syystä ihan ehdoton valinta. Pitkäpunttinen haalari suojaa hyvin jalat, jotka muuten voi olla vaikeampi suojata – peitot yksistään eivät riitä, kun koira kuitenkin yön aikana nousee ja vaihtaa asentoa, ja samalla pudottaa peitot päältään.
Talvitakki: Perus toppatakki voidaan laittaa vielä haalarin päälle, jolloin lämpöarvo rupeaa olemaan jo aikas hyvä. 🙂 Toppatakkeja saa useammaltakin valmistajalta doggikoossa; me ollaan löydetty meille sopiva vaihtoehto Hurtalta.
Napsautettavat kuumavesipullot: tiedäthän niitä kuumavesipatruunoita, jotka käynnistetään naksauttamalla sisällä olevaa lätkää, ja patruuna lämpiää sekunneissa superkuumaksi? Taitavat löytyä suomeksi parhaiten nimellä kädenlämmitin. No silti, nämä ovat kevyet pakata mukaan, jos sattuu että koira (tai sinä) tarvitsee vielä ekstralämmönlähdettä.
Fleece- tai villatossut: Becaaaaaause! Niina on aikanaan neulonut ihanat villasukat Hertalle, ja ne ovat siirtyneet perintönä Nemille. Niin kyllähän niitä täytyy käyttää, jos reissulla on vaarana, että varpaita palelee <3
Muita hyväksi havaittuja vinkkejä ja huomioita reissun päällä:
- Aamun ruoat valmiiksi: iltatoimien lomassa kannattaa kasata koiran aamupalatarpeet valmiiksi ja helposti käyttöönotettavaksi – voi olla, että aamun kohmeisina hetkinä haluat unenpöpperössä tehdä jotain muutakin, kuin könytä etsimässä tavaroiden joukosta koiran Sporkia ja miettiä, mistä otat vedet ruoan joukkoon.
- Eristä maasta!: telttavarusteisiin on hyvä pakata joku kangas (tarppi, avaruuspeitto tmv) koiran alle. Mitä useampi kerros maan ja koiran välissä on, sitä parempi on luonnollisesti eristys ja koiraa ei ehkä palele yöllä. Eristävyys auttaa suojaamaan myös lihasjumeilta, niitä ei kukaan toivo.
- Seuraa kehon lämpöä: Jos heräät yöllä, nukuttuasi ensin alkuyön muutenkin huonosti, kannattaa kurkata että koiralla on kaikki hyvin. Kokeile koiran kehon lämpöä: onko korvat kylmät? Entä kehon lämpö koko vaatekerran alla? Pitääkö kaulatuubia parantaa? Jos koiraa edelleen paleltaa, suosittelen luovuttamaan sille makuupussisi sekä pehmeämmän makuualustasi – olet jo muutenkin hereillä, ja tuskin muutenkaan nukahdat enää uudestaan 😉
Yleisesti ajatuksia
No niin, aloitetaan itsestäänselvyydestä. Nämä edellä esittelemäni tuotteet ovat minun kokemuspohjalta; joku toinen löytää itselleen parhaat varusteet aivan eri tuotemerkeiltä ja eri tyyppisistä ratkaisuista. Jonkun toisen näkövinkkelistä tästä puuttuu ehdottomasti Joku Tietty Tuote – kommenttiosioon saa kertoa, mitä puuttuu 🙂 Yksi sellainen voisi olla grippihansikkaat, jos sattuu että koira (doggi) on varustesttu kengurubensalla. Nailonista valmistetusta talutushihnasta voi olla kivampi pitää kiinni hanskat kädessä.
On myös paljon kuumaverisempiä koiria (doggeja), jotka eivät tarvitse koko garderoobia mukaan edes viileämmillä keleillä. Teidän onni sikäli, että omat koirani ovat vaatteita pitäneet, sillä tästä listasta ja esittelystä tuli kattavampi siten ;-). Mutta juu, omaan käyttöön soveltaen, tästä vähän ideoita! Toivottavasti jotain uutta tarttui matkaan.
Kuten saatoit huomata, korostan useammassa kohtaa pakattavien tuotteiden painoa, niiden viemää tilaa sekä kokoontaittuvuutta / pakattavuutta. Näitä kannattaa kyllä oikeasti vähän miettiä, tai jopa vähän sellaisiin satsakin; ihan kuten ihmisten varusteissakin, yleensä hinta ja laatu korreloivat keskenään. Parhaimpina esimerkkeinä toimii varmasti retkipatjat. Saat kyllä parilla kympillä retkipatjan, ei siinä mitään. Mutta satsaamalla laadukkaaseen patjaan, saat huomattavasti kevyemmän, lämpöeristävämmän ja pienempään tilaan mahtuvan patjan. Silloin sinne rinkkaan mahtuu pakkaamaan myös ne ekstraviltit ja -villasukatkin (koirallesi). Ja tämä sääntö pätee paitsi ihmisten, myös koirien tarvikkeisiin. Ne on ne pienet jutut, mitkä ratkaisevat kokonaisuuden!
Olen tainnut joskus aiemminkin todeta ääneen, että tanskandoggi ei valitettavasti ole paras mahdollinen koirarotuvalinta retkeilyyn. Onhan se niin, että suuren koiran tarvikkeet vievät huomattavasti enemmän tilaa kuin pienen koiran. Omaan rinkkaasi saat laskea pakattavaksi vielä melkein saman verran tavaraa, kuin toinen aikuinen ihminen tarvitsisi. Teltan koossa pitää laskea doggin vievän tilaa yhden ihmisen verran, siinä missä pieni koira nukkuisi makuupussissasi jalkopäässä. Doggin syömästä ruokamäärästä parin päivänkin reissulla puhutaan kiloissa, ja kun turkin laatua ei ole luotu tundran talviolosuhteisiin, pitää sitä vaatetta ja varustetta olla kuin ihmisillä konsanaan. No, en mä silti tästä syystä rotua vaihda, vaan sopeudun tilanteeseen ja kannan mukanani myös ne suloiset villasukat! <3
Kommenttiosio on avoinna, saa ottaa kantaa ja lisätä vielä omia näkemyksiä ja ideoita! 🙂