Nemi alkoi eilen illalla leikkiä sohvalla pitkästä aikaa Leijonan kanssa. Silloin tajusin: Leijona on kutistunut! :O Olenhan mä kuullut, että Leijonatkin saattavat hieman “kutistua kasaan” vanhetessaan, mutta että ihan näin paljon…

Tältä Leijona näytti vielä kaksi vuotta sitten; iso, vahva, raavas, runsasturkkinen ja muhkea Leijona…
…Ja vain parissa vuodessa se on kutistunut pieneksi, nuhjuiseksi ja vaikuttaa muutenkin jotenkin hieman.. litteämmältä kuin aiemmin. Myös hienot leijonaharjakset ovat jotenkin kokeneet katoa.. onkohan sillä kirppuja?!
Aikani tätä ihmeteltyäni havaitsin, että tismalleen sama asia on tapahtunut Possulle?!
Pari vuotta sitten Possu on ollut iso ja ronski, kovaan ääneen röhkivä kaveri, jolle ei olla ryttyilty ihan pienimimstä asioista!

Ja nyt, nyt pikkiriikkiseksi kutistuneesta Possusta kuuluu vain vieno ja hiljainen “tuf”. Onkohan sen ääni kutistunut samaa tahtia Possun koon mukana?
Mitähän meillä tapahtuu? Onko täällä jotain kutistavaa säteilyä? Pitääkö olla huolissaan…?
Ps. Ihan pakko linkittää vanha, vanha postaus Mustapantterin lempileluista.



