Tällä viikolla ollaan oltu aktiivisia monella tapaa – ai miten niin yllättää, että kun kesäaika (ja valoisat illat <3) saapuivat ja kun tuli vielä lämpimiä päiviä, niin me ollaan oltu aktiivisesti ulkona…?
No mutta siis, tällä viikolla on ehditty treffata kavereita. Jännä, että nämä ovat kaikki jotenkin niin mustanpuhuvaa sakkia… x)
Waldo
Ensiksikin suloinen Waldo. Waldo löysi taas iii-ha-ni-a vesilätäköitä rämmittäväksi, kahlattavaksi, sukellettavaksi ja juostavaksi. Nemin kirittämänä Waldo onnistui myös juoksemaan kainaloitaan myöten mutavelliin… Ja, tiedättekö sen imaistuvan äänen, kun jalka uppoaa mutaan, se “shlurps”? No, saimme kuulla livenä juuri sen äänen. xD
Nemillä oli lenkillä taas ihan omat kuviot. Ensin se sai lenkin puolivälin paikkeilla – ei siis edes alkuinnostuksissaan – laakealla kalliopohjaisella aukiolla kunnon hepulin. Ihan sekoboltsina-reikäpäässä-vauhtia laajalla kaarella. Waldo seisoi suurin piirein keskellä ja katsoi paikallaan seisten hämmentyneenä: tuo on hullu.
Hetkistä myöhemmin Nemi sai uuden hepulin, tällä kertaa pienen kuusikkorykelmän paikkeilla. Se pinkoi ja sinkoili arviolta kymmenen metrin säteellä kuusikon ympäri jo kolmatta kierrosta, kun Waldo oli saanut vasta liikahdettua meitä kohti muutaman askeleen verran, edelleen kasvoillaan sellainen “tuo nainen on ihan umpihullu” -ilme.
Kaksikolla oli kyllä taas ihan tosi hauskaa, ja leikit menevät aika hyvin yksiin. Vähän Nemi meinaa välillä innostua pyörittämään pentua, mutta se onneksi uskoo hienosti kun minä sitä kiellän leikkimästä liian rajuin ottein. 🙂 Kiitos Lauralle kuvista!
Kaakon doggien kimppakävely
Koiranpäivän kunniaksi lähdettiin tanskandoggien kimppakävelylle Kotkan Santalahteen. Osallistujajoukko koostui kolmesta mustasta dogista, jotka olivat vielä kaiken lisäksi kaikki Maaritin kasvatteja: Nemi ja Danny sekä heidän tätikoiransa Pimu! 🙂 Kerrassaan upeassa kesäisessä säässä kelpasi kulkea ja ihastella Santalahden hulppeita maisemia!
Sitten vielä yksi ihan superihana kuva, kiitos Heidi tämän nappaamisesta:
Muutenhan lenkki meni oikein mukavasti höpötellessä – ja kaitsemassa huonosti hihnassa käveleviä villikkokoiria… Siis sekä Nemi että Danny saivat aikaan ihan hirveät kierrosluvut toistensa näkemisestä, eikä hihnakävelysuunnitelmat olleet ollenkaan heidän asialistallaan. Niinpä hihnassa pääsääntöisesti yritettiin riekkua, mutta sitten kun riekkumisyritykset oli saatu kuriin, jäi Nemille ihan kamala neliveto päälle.. Se ei olekaan vielä koskaan kävellyt noin kamalalla vedolla hihnassa, hyihyi.
Joka tapauksessa kävely oli oikein mukava – ja hei, mikä sää, mitkä maisemat!!
Danny
Ja kun eilen koirat eivät päässet kunnolla revittelemään, niin tänään otettiin sopiva korjausliike, eli metsälenkki ihan vaan juosten, ilman mitään rajoittavia hihnakäytöspakotteita. 🙂 Ja lujaa muuten mentiin! 😀 <3
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei puuttunut, mutta onneksi tällä kertaa taidettiin selvitä ilman vammoja ja ruhjeita… 😀 Tuolla yhdessä kuvassa Nemi päätti heittäytyä ihan hetkeksi kellittelemään viileään ja kosteaan maahan. Hyvin ajateltu, mutta toteutus oli vähän vaarallinen siinä vaiheessa, kun Danny lähti tulemaan suoraan kohti keppi suussaan. Saatoin melkein nähdä Nemin pään päälle muodostuvan ajatuskuplan JAIKS! sen pinkaistessa pystyyn ja karkuun. Mutta kyllä oli niin elementissään kaksi samanlaista, vauhtia ja juoksemista rakastavaa junnukoiraa <3
Ja katso, mikä auringonpaiste tänäänkin! Vitsi kesä tulee, jee!
Nemillä on ollut ihan superkiva viikko jo nyt, ja viimeisimpien suunnitelmien mukaisesti lisää kivaa on vielä luvassa… Tästä lisää sitten pikimmiten viikonlopun jälkeen! 🙂