Nytpä on taas jännittävää ja ilmapiiri on kovin odottavalla kannalla: Nemi kävi nimittäin perjantaina luustokuvissa! Kuvaus tehtiin eläinklinikka Lovetissa Loviisassa, ja kuvausjärjestelyt hoiti Nemin kasvattaja Maarit – kiitos Maaritille tästä kasvatinomistajille järjestetystä kimppatarkastuspäivästä 🙂 Samalla reissulla nimittäin kävi luustokuvauksissa myös Nemin kaksi veljeä sekä kaksi muuta Happy Harlekins -koiraa 🙂
Tässä kohtaa kuvattiin siis lonkat, kyynärät ja selkä, ja nyt jäädään odottelemaan Kennelliiton virallisia lausuntoja näistä. Lausuntoja voidaan odottaa varmasti aika piakkoin.
Kuvaavan eläinlääkärin mukaan lonkat ja kyynärät näyttivät oikein hyviltä, ja minunkin harjaantumattomaan silmään ne näyttivät täysin puhtailta. Joten toivotaan parasta! Selkä kuvattiin myös samalla, ja se näytti kaikin puolin hyvältä ja terveeltä, paitsi. Selästä löytyi pari pienen pientä muutoksen alun aihiota, nikamien alapinnalla olevia “ulokkeita”. Hertta-dogin aikana olen oppinut ja tottunut katsomaan selän spondyloosia ja tiedän, miltä sillottuma näyttää röntgenkuvassa, ja nämä muutokset eivät olleet sillottumia (tai sitten ne olivat aivan alkutekijöissään olevia sellaisia). No, katsotaan mitä Kennelliiton väki tuumaa näihinkin. Tällä hetkellä olen kuitenkin oikein tyytyväinen ja hyvillä mielin Nemin kuvaustuloksista, enkä suoraan sanottuna ole huolissani tuosta selästäkään.
Mites sitten se HOD?
Tällä kertaa en otattanut erikseen kuvia etujalkojen pitkistä putkiluista; Nemille on jäänyt jalkoihin ulospäin näkyviä uudisluumuodostumia, ja nyt jo tiedetään, että ne eivät sieltä enää mihinkään lähde. Jalkojen kuvaaminen enää tässä vaiheessa on turhaa. Putkiluut kuitenkin näkyivät jonkin verran kyynärnivelkuvissa, ja eläinlääkärimme vertasi kuvia edellisiin putkiluista otettuihin kuviin. Oli nähtävissä, että uudismuodostumat ovat sulaneet siitä ajankohdasta enää aavistuksen.
Se, mikä oli jännä huomio, oli että takajaloissa polvilumpion yläpuolella oli havaittavissa symmetriset hiuksen hienot linjat. Ne näyttivät kuin hiusmurtumilta. ELL kysyi, että onko Nemillä ollut kasvukipuja. Mitäs tähän muuta kuin naurahtamaan, Nemiä ikänsä hoitaneelle ja tämän sairaushistorian läpikotaisin tuntevalle lääkärille, että eihän sillä nyt ole HODia suurempia kasvukipuja ollut. Lääkäri viittasi kuitenkin tässä kohtaa panosteiittiin, sillä hän jatkoi että tuo kuvissa näkynyt muutos jaloissa ei pitäisi olla tullut HODista vaan voisi olla panosteiitin, eli ns. kasvukipujen aiheuttama muutos. Tämän oireilu on voinut jäädä huomaamatta HODin, ja sen johdosta annetun pitkän tulehduskipulääkityksen vuoksi. Että onhan sitä nyt mahtunut kaikenlaista yhden pienen tanskandoggin kasvukauteen. :/ Edelleen; onneksi tuo kaikki on nyt takanapäin! <3
Sitten vaan odotellaan tuloksia; saattaa olla että päivitän niistä tänne, kun jotain kerrottavaa on! 😉