Eilen illalla taas nuuskuteltiin purkkeja Kouvolassa Canin Carella!

Tällä kerralla päätettiin vaihtaa vähän koirien järjestystä, koska valmistautuessa omaan vuoroon ei välttämättä pääse näkemään edeltävän ja/tai seuraavan koiran suorituksia. Ja koska on kiva nähdä toisten koirien harjoituksia, jotta niistä ja esiin tulevista kysymyksistä voi itsekin oppia jotain, niin kaksi ensimmäistä kertaa ensimmäisenä vuorossa ollut Nemi pääsi vuoroon vasta myöhemmin. Jostain syystä Nemi taas vähän paineistui erilaisesta toimintatavasta, ja se oli taas vähän säpsynä ekalla kierroksella. Se ei myöskään meinannut malttaa haistella ja etsiä oikeita purkkeja, vaan keskittyi todella paljon haistelemaan maata, hakemaan ilmavainuja ja tarjoamaan vääriä hämypurkkeja. Onneksi toisella kierroksella koira oli jo selkeästi rentoutuneempi.

Ekalla kierroksella käytiin läpi edellisviikon aikana treenatut opit, eli hämypurkkien lisääminen. Treenissä oli yksi hajupurkki ja kaksi tyhjää hämypurkkia. Kuten mainittu, Nemi haki hajupurkkia melkoisen hitaasti ja hyvin verkkaiseen tahtiin. Nemi selkeästi haki katseellaan PURKKEJA, eikä etsimällä etsinyt hajua – eli se ei sukeltanut suoraan oikean purkin luo, vaan suuntasi ekan näkemänsä purkin luo ja jäi odottamaan suunnattomia kehuja ja nameja. Kun palkkaa ei tullut, se jatkoi etsimistä ja lopulta löysi oikean, palkitsemiseen oikeuttavan purkin. Koira toimii tässä kohtaa kuitenkin edelleen ihan oikein: nythän me ollaan opetettu sille, että PURKKI (joka nyt vaan sattuu tuoksumaan eukalyptukselta) = PALKKIO.

Toisella kierroksella hämypurkkeihin laitettiin häiriötuoksuja. Treeneissä käytettiin häiriöhajuina omenamehua, salaatinkastiketta ja tämäntyyppisiä juttuja. Kotoa käyttöön otettaneen helposti saatavilla olevia sitruunanmehua, kokonaisia mausteita ja muita vastaavia. Tulevan viikon treenimme onkin nyt häiriöhaju: NYT aletaan kertomaan koiralle, että tosiaan, sen pitäisi bongata purkki, jossa on tämä tietty, eukalyptuksen tuoksu.

Ensin häiriötuoksut kiinnostivat ihan vaan uutuudenviehätystään: mitäs, mitäs meillä täällä on…? Nemi kävi kaikki kolme purkkia tarkkaan läpi, ja löysi lopulta oikean purkin, josta se sai palkkion.

Kotona Nemi treenaa innostuneesti, häntä heiluen ja tekee juuri niitä juttuja, mitä pitääkin. Se itse asiassa on alkanut hieman merkkaamaankin hajupurkkia tökkäämällä nenäänsä purkkiin kahdesti. Se myös käy kaikki hämypurkit tarkkaan läpi, – mikä on toisaalta ihan hyvä juttu sekin -, mutta ihan selkeästi löytää oikean purkin.

Tästä jatketaan treenailua hieman sekoittamalla pakkaa, eli lisäämällä mukaan paitsi hajuttomia hämypurkkeja, että hämäyshajuja. Ja sitten kun minä vielä itse muistan ja pysyn mukana siinä, että palkkaan koiran aina oikeasta purkista, ne kaikki kun näyttävät tismalleen samalta ulospäin! Tulee mieleen välillä harjoitellessa se pieni silmänkääntötemppu, jossa on kolme väärinpäin olevaa kippoa joista yhden alle laitetaan kolikko, kippoja sekoitetaan ja sitten kysytään, että minkä alla kolikko on 😀