Jatketaanpa asiaa tassuosastolta, kun ollaan päästy asian laitaan kiinni kynsitrimmerin testauksella, eikä siitä niin kovin kauaa ole kun pohdiskelin Nemin tassujen olevan syystä tai toisesta taipuivaiset halkeiluun pakkasilla.
Nyt meillä on seuraava pohdinta päällä. Pakkashanget ovat avanneet Nemin takajalkojen keskimmäisten varpaiden kynsinauhat. Eiliselläkin lenkillä lumihangelle jää veritiplut melkein joka askelmalla, vaikka oli kerrankin kunnon hankikanto. Kyseessä on vain yhdet varpaat molemmissa takajaloissa, joten kaikkia kynsiä ongelma ei vaivaa. Muut kynsinauhat ovat siistit ja terveet. Tarkemmalla tutkinnalla näissä kahdessa ongelmatapauksessa näkyy nyt (luonnollisesti) ärsytystä ja hieman kuivunutta verta. Olen ensihoitona laittanut kynsinauhoihin kotoa löytynyttä hunaja-pihka-terva-salvaa, mutta ajattelin käydä ostamassa vielä Vetramiliä – hunaja- ja yrttipohjaista sekin, mutta eläimille suunniteltu valmiste.
Varmasti ongelman syitä voidaan hakea paitsi säästä (jäinen pinta lumihangella), vuodenajasta (pakkanen) että koiran rakenteesta (tapa astua ja käyttää jalkojaan; ongelma pisimmälle ylettyvissä kynsissä voisi viitata takapotkun johonkin vaiheeseen, jolloin kynsi pääsee hiertymään jään pintaan). Mutta, olisikos nyt ideoita, miten tätä voisi koettaa hoitaa – sisäisesti ja/tai ulkoisesti, jotta saataisiin tällaiset ongelmat kuriin? Äkkiä kun sinne kynsivalliin voi tulehdustakin tulla, eikä me nyt sellaisia haluttaisi ollenkaan. Nemi syö tosiaan säännöllisesti kalaa ja saa kuuriluontoisesti Omega-lisiä; turkki kiiltää eikä kynsissä ole muutoin havaittavissa mitään suurempia lohkeiluongelmia. Auttaisiko biotiini, tai B-vitamiinikuuri? Entäs tuohon ulkoiseen hoitoon – onko kokemusta, mikä auttaisi?


