{"id":1122,"date":"2018-04-18T09:00:27","date_gmt":"2018-04-18T09:00:27","guid":{"rendered":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/?p=1122"},"modified":"2018-04-17T18:41:50","modified_gmt":"2018-04-17T18:41:50","slug":"hertta","status":"publish","type":"post","link":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/2018\/04\/18\/hertta\/","title":{"rendered":"Hertta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

Nemin blogissa olen muutaman kerran maininnut ensimm\u00e4isest\u00e4 doggistani, Hertasta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n taitaa olla sopiva hetki antaa palstatilaa Hertalle ja kertoa h\u00e4nest\u00e4 hieman lis\u00e4\u00e4 niille, jotka ovat hyp\u00e4nneet mukaan remmiin vasta Nemin my\u00f6t\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n on nimitt\u00e4in kulunut p\u00e4iv\u00e4lleen vuosi siit\u00e4, kun jouduin p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n irti ensimm\u00e4isest\u00e4 tanskandogistani.<\/p>\n

\"\"\u00a0<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Hertta, eli FI MVA Grande Gremin\u2019s Amaranth (22.2.2009\u201318.4.2017), sininen tanskandoggitytt\u00f6 oli koira, jonka hankkimisesta olin haaveillut kaksitoista vuotta. Sain pit\u00e4\u00e4 h\u00e4net luonani kahdeksan vuotta ja kaksi kuukautta.<\/p>\n

Herttaa on itse asiassa edelleen aika vaikea kuvailla. Toisaalta koira oli aivan ihana ja upea tyyppi, ja toisaalta koko ik\u00e4ns\u00e4 se osasi olla pieni pirulainen suloisessa sinisess\u00e4 paketissa\u2026 Omaa tahtoa Hertalta l\u00f6ytyi, ja se oli kyll\u00e4 kiistaton Herttakuningatar miss\u00e4 tahansa koiraporukassa se olikin. Me kasvoimme tiiviisti yhteen ja pari viimeist\u00e4 vuotta me kuljimme yhdess\u00e4 tiet\u00e4en, ett\u00e4 toinen pystyy jo ennakoimaan ja aavistamaan toisen reaktiot ja toimintatavat. Hertta opetti ja antoi meille niin paljon (kamala klisee, mutta se on toisaalta my\u00f6s niin totta). Hertta ei todellakaan ollut helpoin mahdollinen koira varsinkaan ensimm\u00e4iseksi doggiksi, mutta yhteinen matka oli sit\u00e4kin opettavaisempi ja antoisampi. Yl\u00e4- ja alam\u00e4kineen ja seesteisine suorine polkuineen.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Hertan kanssa k\u00e4vimme jonkin verran koiran\u00e4yttelyiss\u00e4, vaikkei siit\u00e4 ihan kirkkainta n\u00e4yttelyt\u00e4hte\u00e4 tullut\u2026 Suomen muotovalion arvon se kuitenkin saavutti, ja siit\u00e4 olen iloinen ja ylpe\u00e4. Hertan kanssa ehk\u00e4 nautinnollisin harrastus oli usean vuoden ajan vaellukset Suomen luonnossa. Hertta ehti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana kiert\u00e4\u00e4 26 eri kansallis- tai luonnospuistoa ja noin 20 muuta luontokohdetta Salosta Enonteki\u00f6lle asti. Olemme reissanneet yhdess\u00e4 my\u00f6s niin Ahvenanmaalla, Virossa kuin Norjassakin. Hertan oman retkirinkan esiin kaivaminen sai koiraan aina vauhtia; se niin tykk\u00e4si meid\u00e4n p\u00e4iv\u00e4reissuista (ja ehk\u00e4 eniten taukopaikalle saavuttuamme esiin kaivetuista taukoherkuista \u2013 niit\u00e4 piti aina<\/em> olla :)).<\/p>\n

\"\"\u00a0<\/a>\"\"<\/a><\/p>\n

Lemmenjoella Joenkielisen tunturissa vuonna 2015 ja Kuusamossa vuonna 2012<\/p>\n

 <\/p>\n

Ehk\u00e4 kaikista eniten ik\u00e4v\u00e4 minulla on Hertan kanssa k\u00e4ytyj\u00e4 Keskusteluja. Tytt\u00f6 oli niin taitava Kuuntelemaan. Kun sille alkoi jutella tietyll\u00e4 \u00e4\u00e4nens\u00e4vyll\u00e4, kaikki muu toiminta lakkasi ja se j\u00e4i korvat h\u00f6r\u00f6ll\u00e4, silm\u00e4t suurina katsomaan minua ja k\u00e4\u00e4nteli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tarkkaavaisena. Erityisesti tutut sanat (“ruoka”, “lenkille” tai “pit\u00e4isik\u00f6”) aiheuttivat oikein voimakkaita p\u00e4\u00e4n kallisteluja. Seh\u00e4n my\u00f6s osasi poimia n\u00e4m\u00e4 sanat my\u00f6s toisten ihmisten kanssa keskustellessani: jos selitin vaikka Mikolle, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6<\/em> meid\u00e4n l\u00e4hte\u00e4<\/em> ruokakauppaan, oli vieress\u00e4ni tarkkana korvana oleva sininen Mummukka p\u00e4\u00e4 kenossa tekem\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 illan toimintasuunnitelmista. <3<\/p>\n

Valitettavasti Hertankin matkaa varjostivat sairaudet, selk\u00e4rangassa. Hertan kohtalon sinetiksi muodostui kaularangasta l\u00f6ytynyt rappeuma, joka aiheutti kipua ja vaati s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja jatkuvaa kipul\u00e4\u00e4kityst\u00e4. Kipul\u00e4\u00e4kityst\u00e4 jatkettiin onnistunein tuloksin kolmisen vuotta, mutta kun viime vuoden kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tuli aiheelliseksi taas harkita kipul\u00e4\u00e4kityksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n nostoa, tiesin, ett\u00e4 edess\u00e4 oli raskas p\u00e4\u00e4t\u00f6s. Hertta vietti viimeisen p\u00e4iv\u00e4ns\u00e4 kulkemalla viel\u00e4 kerran Valkmusan kansallispuiston pitkospuilla ja sen j\u00e4lkeen auringonpaisteisella kev\u00e4isell\u00e4 omalla pihalla \u2013 olin niin onnellinen, ett\u00e4 lumi oli ehtinyt sulaa, jotta Hertta p\u00e4\u00e4si viel\u00e4 kellittelem\u00e4\u00e4n nurmikolle. Kev\u00e4\u00e4n ensikellimiset olivat sen mielest\u00e4 aina ihan silkkaa parhautta. <3<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Nyt t\u00e4st\u00e4 on kulunut vuosi. Ik\u00e4v\u00e4 muuttaa muotoaan, muttei katoa. Ei t\u00e4st\u00e4 ole kovin montaa p\u00e4iv\u00e4\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4 kuva ponnahti vastaan jostain kuvavirrasta, ja hetken sit\u00e4 tuijoteltuani huomasin taas itkev\u00e4ni:<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Kuvasta kiitos Katjalle.
\nKuva on otettu Saana-tunturin laelta, 1029 m korkeudesta, syyskuussa 2015. Vaikka Saanan laki katosi pilvimassaan jo 800 metriss\u00e4 ja peitti huipun upeat maisemat, tuo reissu ja tuo nimenomainen hetki kuvaa otettaessa oli yhdelt\u00e4 meid\u00e4n hienoimmista yhteisist\u00e4 retkist\u00e4mme ikin\u00e4. Ihan jokainen ihminenk\u00e4\u00e4n ei kiipe\u00e4 Saanan huipulle, saatika koira. Tanskandoggi. Kuuden vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/p>\n

Eih\u00e4n t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n nyt pysty itkem\u00e4tt\u00e4 kirjoittamaan.<\/p>\n

 <\/p>\n

Hieman my\u00f6hemmin viime kes\u00e4n\u00e4 ostimme pihalle omenapuun taimen. Hertan tuhkat laitoimme puun juurelle sen kasvua vauhdittamaan. Hertan Oma Puu kasvaa nyt sen Omalla Pihalla.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Niin, pieni suuri siniseni. Rakas Mummukka. On ik\u00e4v\u00e4. Nyt ja aina.<\/p>\n

\"\"\u00a0<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nemin blogissa olen muutaman kerran maininnut ensimm\u00e4isest\u00e4 doggistani, Hertasta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n taitaa olla sopiva hetki antaa palstatilaa Hertalle ja kertoa h\u00e4nest\u00e4 hieman lis\u00e4\u00e4 niille, jotka ovat hyp\u00e4nneet mukaan remmiin vasta Nemin […]<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"Layout":""},"categories":[1],"tags":[143,142,144],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1122"}],"collection":[{"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1122"}],"version-history":[{"count":4,"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1122\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1140,"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1122\/revisions\/1140"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1122"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1122"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"http:\/\/hammerheart.kapsi.fi\/greatdane\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1122"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}